Kuntalaisten kommentit

Kommentointia on tullut kouluverkkosuunnitelmista, kaupunkihallinnon keskittämisestä, lähidemokratiahallituksesta, kaupungin kiinteistövarannon supistamissuunnitelmista, digitaalisista palveluista ja monipuolisesti muistakin uudistusesityksen kohdista.

Organisaatiouudistuksen yt-neuvottelujen pohjaksi annettiin työnantajan esitys. Työnantajan esitys ei ole kaupunginjohtajan esitys. Kaupunginjohtaja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä eli hän esitteli yhteistyönä syntyneen esityksen kaupunginhallitukselle. Varsinaisen esityksen ovat tehneet organisaatiouudistuksen työryhmä, ohjausryhmä ja viranhaltijatyöryhmä, jotka ovat kokoontuneet kevään ja kesän 2019 aikana kymmeniä kertoja.

Työryhmissä on haettu keinoja, joilla Raahen taloustilanne saataisiin kestävämmälle pohjalle. Työ- ja ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina sekä henkilöstö, Raahen kaupunki että päättäjät.

Kommentit organisaatiouudistuksesta

Kommentit esitetään käännetyssä järjestyksessä niin, että uusimmat ovat ylimpänä. Vastaukset ovat kursiivilla kommenttien jälkeen ja pitkissä kommenteissa myös kappaleiden välissä.

Kommentti 55

Useassa paikkaa sanotte, että tämä kouluverkkouudistus lisää tasa-arvoa, mutta missään ette ole tarkemmin eritelleet että MITEN?

Vastaus: Tasa-arvoa on mm. se, että jokainen raahelainen koululainen saa käydä kouluaan suunnilleen saman kokoisessa ryhmässä. Ryhmäkoko on oppilaan näkökulmasta hyvin merkittävä seikka; se kertoo montako oppilasta koulussa on opettajaa kohti. Tasa-arvoa on myös mahdollisuus samanlaiseen valinnaisainepakettiin. Nykyinen opetussuunnitelma mahdollistaa entistä enemmän valinnaisuuksia ainevalinnoissa ja pienen yksikön valinnaisuudet eivät voi olla sattuman varassa eli kulloisenkin opettajan ainearsenaalista kiinni, vaan todellisuudessa aineopettajat ajelevat koulujen väliä opetusajalla. Tasa-arvoa on myös se, että raahelaisten lasten koulutus pystytään hoitamaan suunnilleen samalla panostuksella jokaisessa koulussa, jotta missään yksikössä ei jouduta säästämään toiminnastaan niitä kalliimman yksikön ylisuuria kustannuksia.

Sanotte myös, että oppilashuollon kustannukset vähenevät tämän myötä. MITEN?

Vastaus: Keskittämällä syntyy säästöä, koska päällekkäisyyksiä tehtävien hoidossa voidaan karsia mm. monien tukipalvelujen osalta, esim. siivous-, ateria- ja terveydenhuolto.  Lisäksi henkilöstön koko työaika on käytettävissä kulkemisen sijaan siihen varsinaiseen työhön. Lisäksi sitten tulevat kiinteistökustannukset ja kiinteistöjen huoltokustannukset.

Ja miten voitte sanoa nämä väitteet täydellä varmuudella, kun useat tutkimukset ja tilastot valtakunnallisesti osoittavat päinvastaista?

Vastaus: Täydellä varmuudella voidaan sanoa, että tällä hetkellä lapsimäärän kehitys näyttää huolestuttavalta, edellä mainittuihin oppilasmääriin sidottuja valtionosuuksia opetuksen järjestämiseksi tulee jatkossa kaupungille huomattavasti vähemmän, remontti-investoinnit kasvattavat investointikuluja lähitulevaisuudessa ja paikkatiedolla näemme, miten asutus alueen sisällä keskittyy koko ajan lähemmäs keskustaa.

Ja väitättekö, että kyläkoulujemme opettajat ovat jotenkin ammattitaidottomampia, kuin kaupunkien opettajat? Väitättekö, että kyläkouluissa oppilaat ovat heikkotasoisempia tällä hetkellä, kuin kaupunkien oppilaat? Missä ovat todisteet ja tilastot näistä väitteistä?

Vastaus: Raahessa on todella taitava ja motivoitunut opettajakunta eikä alueellisia tai koulukohtaisia eroja ole missään havaittu eikä siis varmasti myöskään mainittu.

Kuntalaki velvoittaa teitä panostamaan ensisijaisesti opetus, varhaiskasvatus ja soster-palveluihin. Miksi siis juuri näistä kohteista haluatte ensimmäisen säästää, kun nämä ovat niitä kohteita joihin tulee panostaa?

Vastaus: Palveluja tuotetaan tarpeen mukaan ja mahdollisimman hyvin sijoittuneena tarvitsijoiden lähelle. Palveluntuotantoa on pakko sopeuttaa tarpeen muutoksiin. Vuodesta 2019 vuoteen 2025 oppilasmäärä laskee Raahen alakouluissa 344 oppilaalla. Tästä määrästä tulee vielä laskea pois erityisopetuksen oppilaat, jotka opiskelevat näiden yksiköiden ulkopuolella. Vuonna 2019 tämä tarkoittaa n. 150 oppilasta, joten yhteensä oppilaskato käsittelyssä olevan kouluverkon kouluista on noin 500 oppilasta. Toiminnan sopeuttaminen näin dramaattiseen muutokseen on välttämätöntä. Kyse ei ole ainoastaan säästöjen hakemisesta, vaan kouluverkoston sovittamisesta uuteen tilanteeseen, joka johtuu nopeasti muuttuvasta toimintaympäristöstä.

Kommentti 54

Mitä kaupunki on suunnitellut lakkautettavien koulujen varalle? Jätetäänkö ne yksinään tyhjillään homehtumaan? Miksi haluatte tuhota myös terveitä, hyväkuntoisia ja elinvoimaisia kouluja?

Kommentti 53

Miksi ihmeessä Tikkalan koulu on lakkautusuhan alla, kun ennusteet selvästi näyttävät sen olevan AINOA eteläisen alueen koulu, jossa tapahtuu oppilasmäärän kasvua lähivuosina?? Toki laskuakin tulee tapahtumaan, mutta ei niin paljoa että se laskisi tämänhetkisestä tasosta kuin parilla oppilaalla. KAIKKI muut eteläisen alueen koulut taas pienenevät vuosi vuodelta oppilasmääriltään niin hurjasti, että viiden vuoden päästä niiden oppilasmäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin tällä hetkellä.
Tämähän jo osoittaa sen, että Tikkalan koulun alueelle on sekä muuttohalukkuutta lapsiperheillä, että siellä jo asuvat lapsiperheet kasvavat. Tämä on se koulu ja alue, johon päättäjien tulee panostaa, koska vetovoimaa sinne selvästi on!

Vastaus: Tikkalan koulu ja muut yksiköt käsitellään aikanaan aivan omina asiakokonaisuuksinaan, jolloin rakennusten kuntoseikat sekä ajantasaiset lapsimäärä- ja oppilasennusteet määritellään ja tutkitaan perusteellisesti. Jatkamis- tai mahdollinen lopettamispäätös riippuu kyseisen koulun oppilasmääräennusteesta ja aihe tulee käsittelyyn viimeistään ennen massiivisiin investointeihin ryhtymistä. Tikkalan koulun tilanne on näillä kriteereillä hyvä, se on totta.

Lisäksi useat eri asiantuntijat, sekä konsulttifirmat toteavat lapsiennustuksia tehdessään, että lasten määrää on mahdoton ennustaa kuin 1-2 vuoden päähän. Miksi siis sokeasti tuijotatte jonkin konsultin tekemää alustavaa tilastoa, jonka luotettavuutta ei voida taata

Vastaus: Oppilasennusteet perustuvat paikkatietoon, joka kertoo henkilön tarkkuudella alueella asuvat ihmiset ikäluokittain. Lapsimäärätieto on siis tarkka fakta, mutta oppilaista puhuttaessa pitää puhua ennusteesta, koska alueilla tapahtuu aina jonkin verran muuttoliikettä sinne ja pois eli lapsimäärä ei ole yhtä kuin oppilasmäärä, mutta ikäluokkien koot ovat kyllä tarkasti tiedossa ja noiden tietojen toimittaja on Väestörekisterikeskus.

Kommentti 52

Voisiko Jokelan koulun oppilaista osa siirtyä Tikkalan kouluun? Jos Jokelan koulu lakkautetaan, on osalla sen oppilaista paljon lyhyempi koulumatka Tikkalaan kuin Pattasiin. Näin saataisiin koulumatkoja kohtuullisemmiksi ja myös Tikkalan koulun oppilasmäärää kasvuun.

Kommentti 51

Millä pystytte täydellä varmuudella takaamaan, että yhdenkään lapsen päivittäinen koulumatka ei ylitä lain asettamaa 2,5h/päivä takarajaa? Tämä koulumatka-aikahan pitää sisällään siirtymisen kotoa pysäkille, pysäkiltä kouluun SEKÄ MYÖS odotusajat koululla. Joudutte siis investoimaan valtavat määrät rahaa koulukuljetuksiin, jos haluatte olla rikkomatta lakia. Tulevatko nämä kustannukset todella edullisemmiksi, kuin lähikoulujen säilyttämiset?

Ja miten pystytte takaamaan, että huomattavat muutokset koulumatkan pituudessa eivät tule vaikuttamaan lastemme hyvinvointiin, vireystilaan, sosiaaliseen elämään ja oppimistuloksiin?

Kommentti 50

Miksi ihmeessä Pattasten koulun oppilasmäärää halutaan kasvattaa? Kouluhan kärsii sisäilmaongelmista! Ei kai sairaan rakennuksen ylläpito ole millään lailla kannattavaa??

Kommentti 49

Missä ovat faktat, tutkimukset ja todisteet siitä, että koulujen lakkauttamiset näkyvät oikeina säästöinä? Tätä ei ole pystytty edes valtakunnallisesti todistamaan! Säästöt ovat olleet vain hetkellisiä kiinteistö- ja henkilöstösäästöjä, mutta menot ovat vain jatkaneet räjähdysmäistä kasvuaan mm. kuljetuskustannusten, oppilashuoltokustannusten myötä. Myöskin uusien koulujen rakentaminen/entisten laajentaminen on lähes aina osoittautunut odotettua kalliimmaksi. Henkilöstökustannuksetkaan eivät ole ennusteiden mukaan toteutuneet, kun lasten tarpeet erityisopetuksen, avustajien ym. osalta ovat nousseet ja täten on jouduttu palkkaamaan lisää väkeä tukemaan lapsia.

Kommentti 48

Käsittämättömän lyhytnäköistä toimintaa kaupunki suunnittelee!! Keksikää muu säästökohde kuin lapsemme, jotka ovat tämänkin maan tulevaisuus!

Vastaus: Säästöjä syntyy, kun palvelutuotantoa eli opetusta suhteutetaan pienenevään lapsimäärään. Tulojen määrä eli valtionosuudet, joita maksetaan oppilasmäärän mukaan, pienenee, joten vaihtoehtona rakenneuudistukselle on, että opetus yritetään järjestää samoilla kiinteillä kustannuksilla ja remontti-investoinneilla, vaikka opetukseen käytettävissä olevat varat vähenevät dramaattisesti ja oppilaat vähenevät. Mistä tuo tilanne tasapainotetaan? Muiden koulujen ryhmäkokoja kasvattamalla, opetusvälineistä, opetuksesta? Kuinka paljon enemmän erityispienen yksikön opetuksen järjestäminen saa maksaa kuntalaisille?

Kommentti 47

Kyläkouluja lakkautetaan noin 100 koulun vuosivauhtia. Samaan aikaan lasten ja nuorten mielenterveys-, oppimis- ja käytösongelmat sekä tarkkaavaisuuden häiriöt ovat lähteneet räjähdysmaiseen kasvuun! Pelkkää sattumaako?

Monet kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että yli 500 oppilaan tehokoulut eivät kerta kaikkiaan toimi ja etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa suuria yksiköitä on alettu hajauttaa pienemmiksi. Suurissa yksiköissä ilmenee tutkimusten mukaan enemmän kiusaamista, väkivaltaa ja rajoittuneempia sosiaalisia suhteita. Pienissä lähikouluissa taas on tutkittu olevan enemmän sukupuoli- ja ikärajat ylittäviä sosiaalisia suhteita ja opettajilla läheisemmät suhteet oppilaisiinsa. Miksi kaupunki siis haluaa tällä lailla riskeerata lapsien hyvinvoinnin??

Varsinkin ala-asteikäiset, erityisesti alkuopetuksen lapset, tarvitsevat tukea ja kannustusta koulutiensä alkuun. Pohja opiskelun motivaatiolle ja oppimistaidoille luodaan näillä luokka-asteilla, eli näille lapsille tulisi turvata mahdollisimman turvallinen ja miellyttävä koulutaipaleen alku, jotta voidaan ennaltaehkäistä oppimispulmia ja motivaation ongelmia. Perustelette säästöjä myös oppilashuollon näkökulmasta. Miten tämä perustelu voi pitää paikkaansa, kun useat tutkimukset osoittavat oppilashuollon kulujen lähtevän nousuun keskittämisten myötä? En ole onnistunut löytämään vielä yhtäkään tutkimusta tai artikkelia, jossa todetaan että suuret koulukeskittymät, pitkät koulumatkat ja kuntien kaavailemat säästöt olisivat lisänneet lasten ja nuorten hyvinvointia. Päinvastoin, pahoinvointi ja ongelmat vain jatkavat kasvuaan!

Maaseutujen lapsilla on myös todettu tutkimuksissa kaupungin lapsia enemmän sosiaalisia haasteita, johtuen koulumatkojen pituudesta. Kaupunkilaiset aloittavat sosiaalisen elämänsä heti koulun loputtua, kun maaseudun lapset joutuvat istumaan koulukyydeissä 1-2h ajan. Ja miten koulukyyditysten lisääminen oikein auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Tutkitusti koulukyyditysten kustannukset ja päästöt tulevat vain kasvamaan tulevaisuudessa, joten miksi lisätä tätä taakkaa entisestään?

Kommentti 46

Ottaisitte mallia naapurimaastamme Norjasta, jossa maaseudun hyvinvointiin panostetaan, alueita kehitetään tasapuolisesti ja näin on saatu tapahtumaan muuttoliikettä maaseudulle ja asukasmääriä kasvuun!

Vastaus: Norjassa tehdään hienoa työtä tuolla saralla, se on totta. Pikaisesti vilkaistuna Norjan bkt asukasta kohden on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna eli tilanne on heillä siinä mielessä parempi. Nythän kuitenkin myös Suomen valtiota kohtaan on syntymässä painetta aiheesta ja tutkimuksia tehdään alueellistamisen tarpeista ja keinoista. Jäämme yhdessä odottelemaan valtion linjauksia.

Kommentti 45

Näillä koulu- ja päiväkotiverkostosuunnitelmillaan kaupunki antaa itsestään lapsiystävällisen kuvan vain taajamien ja keskustan lapsille, maaseudun ja kylien lapsille ei tunnu olevan väliä! Mikäli aiotte väkisin ajaa nämä hullut suunnitelmat läpi, niin miten aiotte taata sen etteivät alueemme kylät ja maaseudut autioidu ja asukkaat joudu asuntoloukkuihin? Miten turvaatte tasapuolisesti kylien ja haja-asutusalueiden hyvinvoinnin? Ja miksi ette ole valmiita noudattamaan valtakunnallista tavoitetta haja-asutusalueiden palveluiden saatavuudesta?

Vastaus: Kts. aiempi vastaus (Kommentti 44).

Kommentti 44

Uusimmassa Raahen seudussa (14.10.2019) oli kolumni, joka käsitteli maaseudun hyvinvoinnin turvaamista ja asutuksen edistämistä. Samassa lehdessä oli myös artikkeli siitä, miten harvaan asuttujen alueiden menestys on tärkeää ja kuinka asiaa on eduskuntaa myöten pohdittu.

On loogista, ettei kaikkia mahdollisia palveluita ole tarjolla haja-asutusalueilla (esim. terveyspalvelut). Mutta viemällä lapsiperheiden palvelut pois maaseudulta ja keskittämällä ne keskustaan edesautetaan maaseutujen autioitumista! Väestö ikääntyy, tämä on valtakunnallisesti tiedossa. Myös maaseudulle tarvitaan muuttoliikettä, etenkin lapsiperheiden osalta, jotta maa- ja metsätalous saadaan turvattua. Ilman kotimaista maa- ja metsätaloutta valtiomme on hädässä. Kun alueilla ei ole mitään palveluita lapsiperheille ja koulut/päiväkodit ovat kohtuuttoman matkan päässä, aiheuttaa tämä sen, etteivät lapsiperheet halua asettua maalle asumaan vaan keskittyvät kaupunkeihin. Maaseudun väestö ikääntyy, eikä kykene enää tuottamaan tarvittavia hyödykkeitä, mutta uusia, nuoria asukkaitakaan ei saada tilalle. Viemällä maaseudun palvelut pois aiheutetaan kylien asukkaille myös asuntoloukkuja; palveluiden läheisyyteen haluttaisiin, mutta pois ei pääse koska alue ei enää houkuttele ostajia.

Kaupungin tulee panostaa maaseutuun houkuttelevana asuinalueena ja kannustaa lapsiperheitä muuttamaan alueille ja näin tulevaisuudessa turvaamaan maa- ja metsätalouttamme.

Vastaus: Totta, jos haja-asutusalueilla olisi riittävästi asutusta ja lapsia, ei tätä kouluverkkokeskusteluakaan tarvitsisi käydä. Toisaalta, koulut ovat toimineet tähän asti alueilla, mutta lapsimäärän kehitys vaan jatkaa laskuaan eli se ei ole muuttanut tuota tosiasiaa eikä ole tähän päivään mennessä onnistunut muuttamaan aluetta houkuttelevammaksi. Puolityhjien koulujen käynnissä ja kunnossa pitäminen on liian suuri taloudellinen rasitus kunnantaloudelle, joka yskii jo muutenkin. Suunnitelmaan kuuluu, että kunkin koulun kohdalla tehdään tarkat arvioinnit ja hankitaan ajantasaiset tiedot oppilasennusteista, joten summassa päätöksiä ei tulla tekemään. Jos lapsimäärä jostain onnellisesta syystä lähtee nousuun ja kotiuttaa nousua vastaavasti lisää valtionosuuksia opetuksen järjestämiseen, tilanne muuttuu ja toimet sen mukana.

Kommentti 43

Kouluverkkosuunnitelmassa Keskuskoulun koulukäytön jäljellä olevaksi ajaksi oli kirjattu yksi vuosi. Missä musiikkiopiston toiminta jatkuu sen jälkeen? Kouluverkkosuunnitelmassa ei mainittu musiikkiopistoa lainkaan.

Vastaus: Kaikille toiminnoille, myös Raahen ylpeydelle, erinomaisesti toimivalle musiikkiopistolle, etsitään ja löydetään sopivat tilat.

Kommentti 42

Olipa Raahen Seudussa 14.10., naurettavan ristiriitaista infoa tämän palautekanavan merkityksestä päätöksenteossa! 
"Toivotaan kaupunkilaisilta ajatuksia, perusteltuja ideoita ja näkökulmia..., jotka sisäisissä järjestelmissä kootaan ja toimitetaan päättäjille... tarkoituksena vaikuttaa toisiin kuntalaisiin, päättäjiin tai viranhaltijoihin...MUTTA MINKÄÄNLAISINA ESITYKSINÄ IDEOITA EI KUITENKAAN PÄÄTÖKSENTEKOON VIEDÄ, EI VARSINKAAN KESKEN ORGANISAATIOUUDISTUKSEN UUDELLEENTAREKASTELUN!!!"

Eli päätökset halutaan viedä ensin maaliin välittämättä tulleista palautteista ja ideoista? 
"Tämä ei ole nyt varsinaista osallistamistoimintaa. Jos päätöksentekijät sellaista kaipaavat, tehdään se sitten jotenkin selkeämmin kysymyksin." 

Onkohan nyt taas kuntalaisille annettu harhakuvitelma, että ideoilla olisi jotakin merkitystä ja minne ne palautekanavan viestit oikeasti päätyvät ja miten? Miten nämä palautteet viedään viestinä päätöksentekoon, jos niillä ei kuitenkaan ole esityksen voimaa millään muotoa? Eikö tässä vaiheessa päätöksentekoa kiireesti pitäisi antaa kuntalaisille todellinen mahdollisuus vaikuttaa eikä odottaa, jos päätöksentekijät sellaista kaipaavat?

Vastaus: Kaupungin oman palautekanavan vaihtoehtona on kommentointi kanavissa ja ryhmissä, joissa kuntalaisten näkemykset hautautuvat somen syövereihin eikä niillä ole edes sitä painoarvoa, minkä tämän kanavan kautta voi saavuttaa. Kaupungin verkkosivut on julkinen paikka, jossa tieto on vapaasti niin toisten kuntalaisten kuin päättäjienkin luettavissa, jolloin kukin saa hyvän käsityksen siitä, miten muut asian näkevät ja kuinka monenlaista käsitystä asioista on olemassa. Näistä kommenteista saa myös hyvän käsityksen siitä, mikä asia on kerrottu riittävän tarkkaan ja mitä pitää vielä kertailla, koska virheellistä tietoa ja selkeitä väärinymmärryksiä tulee vastaan edelleen. Osa kommenteista on laadittu huolella ja lähes valmiin esityksen muotoon, mutta mukana on paljon kommentteja, jotka eivät sellaisinaan täytä kokonaisvaltaisen ja perustellun esityksen kriteeriä. Tästä voi päätellä, että suurin osa tietää tämän julkaisukanavan käyttötarkoituksen aivan oikein. Tällä kanavalla toivotaan esitettävän uusia ideoita ja näkemyksiä organisaatiouudistusesityksestä ja näitäkin kommentteja on tullut kiitettävästi. Suurin osa palautteista on kuitenkin ollut lähinnä mielipiteitä, joille halutaan näkyvyyttä.

Varsinaisia päätöksiä ei voida kuvitella tehtäväksi nimettöminä annettujen kommenttien perusteella eli tämän kanavan tehtävä on aivan toinen. Nimettömät viestit ja mielipiteet laventavat kuitenkin aina lukijan ajattelua, sikäli kuin kirjoittaja on osannut oikein sanansa asettaa, eli turhaa tämä ei varmastikaan ole. Linkkiä tähän kommentointikanavaan tullaan jakamaan myös suoraan päättäjien suuntaan eli pyrimme viemään tietoa eteenpäin.
Organisaatiouudistussuunnitelma on esitys eli työnantajan, tässä tapauksessa siis Raahen kaupungin esitys siitä, miten Raahen kaupungin talous saataisiin pelastettua. Kaupunginhallitus velvoitti organisaation etsimään ne keinot, joilla velkaantuminen saadaan pysäytettyä ja tulevaisuuden palvelut turvattua. Kuntalaisten edustajat eli kaupunginvaltuutetut tekevät nuo päätökset eikä tehtävä ole helppo.

Valtuutetuilla on vastuu kaupungin kokonaistaloudesta eli yksittäiseen kuntalaiseen verrattuna monin verroin vaativampi rooli tulevaisuuden tekijänä. Valtuutettu ei voi, eikä saa, tehdä päätöksiä vain oman naapuruston tai kotikadun näkökulmasta, vaan hänen on nähtävä tämän päivän yli ja osattava tehdä hyviä valintoja sekä kauaskantoisia ja strategisesti viisaita päätöksiä, joiden varaan alueen kehittyminen on mahdollista rakentaa.

Kommentti 41

Tikkalan koulu sijaitsee keskeisellä paikalla Vihannin ja Raahen välissä. Lapsiennusteiden mukaan koululle on odotettavissa oppilasmäärän kasvua, laskun tapahduttua ei määrä nykytilanteesta juuri muutu. Koulurakennus on todella hyväkuntoinen, eikä sen purkaminen/lopettaminen näin ollen vaikuta järkevältä.

Jokelan koulu sen sijaan on huonokuntoinen ja sen lakkautus on täysin ymmärrettävää. Eikö tämän koulun oppilaista kuitenkin osa voisi siirtyä Tikkalaan, jonne osalla varmastikin on lyhyempi matka kuin Pattasiin? 
Näin saataisiin kouluun lisää oppilaita sekä lasten koulumatkoja lyhyemmiksi.

Vastaus: Yllämainitut asiat ovat juuri niitä koulukohtaisia tekijöitä, joiden mukaan tulevaisuudessa valintoja ja päätöksiä tehdään eli koulun kunto suhteessa oppilasennusteisiin.

Kommentti 40

Useassa kommentissa kyseltiin LAIN VAATIMAN lapsivaikutusten arvioinnin perään, mutta tähän kysymykseen ei ole vastattu. Onko kyseistä arviointia tehty? Jos on, ketkä sitä ovat tehneet (laki edellyttää MONIAMMATILLISTA arviointia, ei pelkkää konsulttifirman pohdintaa) ja missä sen tulokset ovat nähtävissä?

Vastaus: Kouluverkkosuunnitelma on tehty kaupungin omana työnä, ei konsulttityönä. Perusteina suunnittelulle ovat olleet tulevat oppilasmäärät alueittain sekä kouluverkon kunto ja rakennuskohtaiset käyttöikätiedot. Jo aiemmin mainitun mukaisesti suunnitelmassa mukana olevat koulut arvioidaan kukin tapaus omanaan vasta sitten kun kutistunut oppilasmäärä ja investointitarve ovat keskenään suhteettomia. Nuo arvioinnit tehdään kunkin koulun kohdalla, kun asia tulee ajankohtaiseksi, joten tässä suunnitelmassa ei voida vielä päättää yhdenkään koulun sulkemisesta. Jos lapsimäärä jatkaa pienenemistään nykyiseen tapaan, on kyseisiin arviointeihin todellakin syytä.

Kommentti 39

Raahe ei voi kehittyä ilman että toimintoja keskitetään kantakaupunkiin ja tehdään Raahesta oikea kaupunki.

Vastaus: Palveluja ja toimintoja kannattaa lähtökohtaisesti tuottaa ja tarjota siellä, missä kuntalaiset ovat. Vahva keskusta on paras vastalääke kaupungistumistrendille, joka jo nykyisellään houkuttaa yksilöitä Oulun kautta Helsinkiin ja muihin kasvukeskuksiin.

Kommentti 38

Huomioita ja kysymyksiä:

1. Säästölistaan kirjatut toimenpiteet eivät yksin tuo oikeasti säästöjä. Ulkoistetustakin palvelusta joudutaan maksamaan. Helppo on palveluntarjoajan tehdä muutaman vuoden mittainen edullinen sopimus ja sitten hintoja hinataan ylöspäin.
2. Palveluverkon tiivistäminen tulisi ottaa ensisijaiseksi tehtäväksi, jolloin säästöjä voidaan saada. Liian harvoin eläköityminen kohdistuu juuri ”oikeaan” yksikköön. Onko toimintamalli kehitetty miten sitten menetellään kun se säästöihin laskettu eläköityminen tapahtuukin ”väärässä” yksikössä.
3. Kiinteistönhoito ja koko kiinteistöpalvelut kannattaisi ulkoistaa kokonaan. Mihin tarvitaan enää teknistä johtajaa. Onhan Raahessa osaajia, ainakin toimitilamarkkinoilla toimivia.
4. Kaupungissa piilotellaan mm. liian pieniä ryhmäkokoja varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Ei taida johtavat virkamiehet olla perillä mitä mm. kouluissa touhutaan.
5. Koulupiirijakoja muutettava järjestetään 0-2 lk:n koulutus lähellä koteja ja kylätaajamissa, siitä sitten vanhemmat koululaiset eteenpäin uusiin terveisiin isompiin kouluihin.

Kommentti 37

Opetuksen palveluverkkoa suunniteltaessa supistaa, tulee päätösten pohjaksi tehdä maaseutuvaikutusten ja lapsivaikutusten arviointi. 

Kommentti 36

Miten valtaisasta koulujen lakkautusbuumista huolimatta perusopetuksen menot vain jatkavat kasvuaan? 
Onko otettu huomioon, miten huomattavasti pitenevät koulumatkat vaikuttavat mm. lasten vireystilaan, keskittymiseen, oppimiseen ja tasa-arvoisuuteen vapaa-ajan osalta? Pitkän matkan takaa tulevat lapset voivat menettää viikossa jopa 20h vapaa-ajastaan koulukyydeissä istumiseen! Pitkät matkat eivät ainakaan lisää lasten hyvinvointia ja näin kasvatetaan tuen tarvitsijoiden määrää kouluissa. Maaseudulla asuvat lapset asetetaan siis täysin eriarvoiseen asemaan keskustan lapsiin verrattuna. Yrittääkö kaupunki heikentää kylien elinvoimaa ja pakottaa asukkaitaan muuttamaan keskustaan? Eikö kaupunki markkinoi itseään lapsiystävällisenä kaupunkina, jolle lapsien hyvinvointi on ykkösasia?  Kyläkoulut ja lähikoulut ovat yksi tehokkain keino lasten hyvinvoinnin tukemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä (yksikin syrjäytynyt lapsi kustantaa jopa miljoona euroa!). Tutkimuksia kyläkoulujen hyödyistä löytyy runsaasti. Alakouluikäisten lasten kehitystaso ja sen vaatimukset ovat erilaiset yläkouluikäisiin verrattuna, joten alakouluverkoston on perusteltua olla laajempi.

Onko riittävästi selvitetty esim. etäyhteyksien ja yhdysluokkien hyötyjä opetuksen tukena? Nyt kun säästöjä haetaan, on uskallettava tarkastella myös kriittisesti eri toimintoja. Onko tarpeen kehittää sellaisia palveluja / tehtäviä joita kaupungin ei edes tarvitsisi järjestää / kehittää? Tällaista kriittisesti tarkasteltavaa toimintaa löytyy ainakin peruskouluista. Jos säästöjä on haettava, eikö silloin kannattaisi keskittyä ydintehtäviin ja niihin, mitä lain mukaan pitää järjestää? Kaikkinainen kehittäminen vie myös valtavasti työaikaa, mikä on pois perustyöstä. Entä jos hidastettaisiinkin kaikesta ylimääräisestä tekemisestä, ja keskityttäisiin perustyön tekemiseen?

Lähidemokratiatoimielin tulee säilyttää keskushallinnon alaisuudessa, kuten nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Toimielimellä tulee olla muu kuin lähidemokratiahallitus nimi. Järjestöyhdyshenkilölle, pitää järjestää työaikaa, jota voi käyttää lähidemokratiatoimielimeen ja järjestöjen ja kunnan väliseen työhön. Kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä pitää kehittää, laatia yhteistyöasiakirja tai elinvoimasopimus, jossa sovitaan toimintatavat ja korvaukset. Asuinalueille (Vihanti, Saloinen, Pattijoki ja Raahe) muodostetaan (työ)ryhmät jotka toimivat lähidemokratiatoimielimessä aluetta edustavien henkilöiden tukiryhmänä. Urho Mäkelän 80-luvulla Raaheen tuoma Sofy- toiminta (Sosiaalis-fyysinen yhteissuunnittelu toiminta) tulee myös säilyttää, Lähidemokratia-toimielimen jäsenet valitaan alueellisten työryhmien sisältä. Kunta laittaa kotisivulle ihimiset.fi leijukkeen ja kaikki Raahen yhdistykset, jotka haluavat osallistua tai saada kunnan avustuksia kirjautuvat sivuston käyttäjiksi ja huolehtivat sivustolla olevien tietojen ajan tasalla olemisesta.

Miten kouluverkostojen supistaminen varsinkin maaseudun osalta oikein tukee kaupungin tavoitetta olla lapsiystävällinen? Miten lasten lähikoulujen lakkautus ja hirvittävän pitkät koulumatkat edistävät mielestänne lasten hyvinvointia? Tuntuu, ettei kaupunki ole sanojensa mittainen, tämä ei todellakaan tue kaupungin imagoa lapsiystävällisenä kaupunkina. Nyt mennään vain rahankiilto silmissä eteenpäin.

Vastaus: Suunnitelmassa on kyse palvelujen, myös opetuksen sopeuttamisesta nopeasti muuttuvaan tilanteeseen. Lapset vähenevät, valtionosuudet pienenevät em. johtuen ja asukkaat keskittyvät entistä tiiviimmin keskustan liepeille. Samaan aikaan koulurakennukset rapistuvat ja vuorollaan tulevat suurten investointipäätösten eteen. Nykyisellään asioiden ei voi antaa mennä omalla painollaan, jättää muuttuva toimintaympäristö huomioimatta ja olla reagoimatta yllättävän nopeasti eteen tulleisiin uudenlaisiin haasteisiin. Kyse on siitä, että etsitään selviytymiskeinoja ja mahdollisuuksia laadukkaan opetuksen järjestämiseen ja sellaisen kouluverkoston rakentamiseen, jossa on oppilailla opiskelurauha terveellisessä ympäristössä, opettajilla opetusrauha ajanmukaisessa koulurakennuksessa ja nykyisen opetussuunnitelman mukaiset tilat, laitteet ja oppimateriaalit.

Myöskään maaseudun ja kylien hyvinvointiin ei kaupunki tunnu haluavan panostaa. Kaikki palvelut ja hyvinvointi pois kyliltä ja keskitetään lähemmäs keskustaa, sillä lailla tyhjennetään maaseutu asukkaista! Eikö ennemminkin kannattaisi panostaa maaseutuun, tehdä niistä houkuttelevia paikkoja asua varsinkin lapsiperheille? Raahessa on paljon suurperheitä, joista suurin osa arvostaa tilaa ja rauhaa asumisjärjestelyissään. Juuri heissä on potentiaali asukkaiksi maalle! Järkevä tonttikauppa ja rakennuslupien myöntäminen haja-asutusalueella pitää olla kaupungin strategia maaseudun turvaamiseksi! Ei viedä houkutustekijöitä pois, ei vähennetä palvelua vaan pyritään lisäämään asukkaita järkevällä maaseutupolitiikalla.

Vastaus: Kyllä, asutus haja-asutusalueilla on suositeltavaa ja Raahessa on tonttitarjontaa myös keskustan ulkopuolella. Kaikkiin vapaana oleviin tontteihin pääsee tutustumaan kaupungin Tonttipörssissä.

Suunnitelmassa todetaan, että kaikki koulukohtaiset päätökset tehdään aina juuri sen hetkisten tietojen ja ennusteiden perusteella. Mikäli kehityksessä tapahtuu muutoksia ja asiakkaita eli oppilaita vastoin odotuksia syntyykin riittävästi, vaikuttaa se tietenkin kyseisen koulun näkymiin. Tarkastelu tehdään ennen investointeihin ryhtymistä, jotta verorahoja ei tuhlata tyhjenevän koulun seiniin.

Kommentti 35

Suomen lainsäädäntö (kuntalaki, lastensuojelulaki, perusopetuslaki, yk:n lasten oikeuksien sopimus) vaatii lapsivaikutusten arviointia lapsia koskevia päätöksiä tehtäessä. Onko tätä arviointia tehty ja missä tulokset ovat nähtävillä? Onko lasten ja heidän perheidensä mielipiteitä otettu huomioon? Onko arvioitu kuinka tämä vaikuttaa kyliin ja niiden asukkaisiin? Miten palveluja tiivistämällä, luokkakokoja kasvattamalla ja koulumatkoja pidentämällä edistetään lasten hyvinvointia?

Vastaus: Suunnitelmassa on kyse siitä, että laadukkaan opetuksen tarjoaminen pyritään turvaamaan pienenevistä ikäluokista ja siitä johtuvasta valtionosuuksien eli opetukseen käytettävissä olevan rahan vähenemisestä huolimatta. Suunnitelmalla nimenomaan pyritään varmistamaan toimintaedellytykset, vaikka maailma muuttuu kovaa vauhtia ja asukkaat, joilla on lupa asettua asumaan minne haluavat, haluavat nimenomaan keskustojen liepeille tai ihan keskustaan. Opetuksen palveluverkko-liitteen (pdf) kaavioista on nähtävissä selvästi, minne uudet raahelaiset nykyään syntyvät.

Kommentti 34

Suunnitelmissa on keskitetty opetuksen osalta koulut rannikolle sekä Vihantiin. Eli Vihannin ja keskustan välisellä alueella olevat lapset on jätetty täysin huomiotta! Näihin lapsiin muutos iskee eniten, koulumatkat tulevat huomattavasti pitenemään. Kuinka kaupunki takaa, etteivät matkat nouse kohtuuttomiksi (yli 2,5h/pvä sis. odotuksen ja matkan pysäkille)? Kuljetuskustannukset tulevat nousemaan merkittävästi, koska haja-asutusalueella ei julkista verkkoa juuri ole. Kustannukset ovat nousussa valtakunnallisesti, vaikka oppilasmäärät olisivatkin laskussa. On lainvastaista suunnitelmissa ottaa huomioon vain perusopetuslain 32§ ja jättää huomiotta muut pykälät, joissa korostetaan lasten edun, tasavertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Vastaus: Suunnitelma pohjautuu lapsimäärätietoihin eli oppilasmääräennusteisiin, joihin pääsee tutustumaan opetuksen palveluverkko-liitteessä (pdf). Opetusta kannattaa järjestää mahdollisimman lähellä oppilaita eli siellä, missä oppilaat asuvat ja se tarkoittaa sitä, että asumisen painottuminen alueittain ratkaisee sen järkevimmän sijoituspaikan opetuksen järjestämiselle. 

Kommentti 33

Koulujen lakkauttaminen pitkällä aikavälillä on ihan ok, jos säästöt sitten oikeasti näkyvät parannuksena koulujen arjessa. On aivan turhaa mainostaa Raahea lapsiystävällisenä kaupunkina ja kulkea Helsinkiä myöten kehumassa, kuinka meillä hidastetaan menoa kouluissa, jos oikeasti tätä ei voi tehdä kun ryhmäkoot vain kasvavat ja opettajien tuntimäärät pienenevät. Oppilaiden kohtaaminen vaatii aikaa ja jos siellä on se 25+ (tai vaikka 20+) ja kaikki joka tunnilla niin ei vain kykene kuulemaan jokaisen oppilaan kuulumisia.

Vastaus: Suunnitelman ryhmäkoot ja muut tarkemmat tiedot ovat nähtävissä opetuksen palveluverkko-liitteessä (pdf).

Kommentti 32

Kuntalaisille pitää antaa kuntalain hengen mukaisesti todellinen vaikutusmahdollisuus näin suuressa asiassa.

Vastaus: Raahen kaupunginvaltuusto on edustuksellisessa demokratiassa kuntalaisen edustaja eli päätöksenteko on edelleen kuntalaisen käsissä.

Kommentti 31

Monet lapsiperheet sivukylillä ovat valinneet rauhaisan asuinpaikan juuri olemassa olevien päivähoito- ja lähikoulupalvelujen perusteella. Ei ole mitään järkeä lakkauttaa kaikkia sivukouluja, esim. Tikkalan hyväkuntoinen juuri laajennettu koulu ja samassa pihassa oleva päiväkoti. Ei ole perusteltua väittää, ettei uudistuksen myötä kenenkään koulumatka pitene kohtuuttomasti. Kyllä pitenee. Kopsasta Tikkalan koululle on ihan eri matka kuin Saloisiin kaikkine kiertelymutkineen, kun lapsia haetaan kyytiin. Ei ole perusteltua väittää, että alueellisten palvelujen saatavuus paranee, jos ne osasta kaupunkia poistetaan kokonaan. Ei ole perusteltua väittää, että kulkeminen yksiköiden välillä vähenee (kenen kulkeminen?), kulkeminen siirtyy lapsille ja vanhemmille. Nyt Raahe ampuu omaan strategiatyönsä nilkkaan - lapsiystävällinen Raahe.

Esim. Kopsassa asuvan perheen lapset hoidossa Tikkalan päiväkodissa, vanhempien työpaikka Vihannissa tai ympäri seutukuntaa. Uudistuksen jälkeen vanhemmat ja lapset joutuvat lähtemään aamulla tosi aikaisin, lapset hoitoon Saloisiin, sitten työmatka Vihantiin. Mahdolliset kouluikäiset jäävät suoriutumaan kouluun lähtemisestä itsenäisesti. Sama iltapäivällä toisin päin. Yksinkertaisella matematiikalla osaa jokainen laskea kuinka suuri vaikutus näillä uudistuksilla olisi lapsiperheiden arkeen ja negatiivisella tavalla.  Suunnitelmaa vaivaa 'kehäkolmonen- syndrooma, tuijotetaan vaan Raahen keskustaa 5 km säteellä ja Vihanti erillisenä. Väliin jäävät alueet on vaan pyyhkäisty yli ymppäämällä ne johonkin yhtälöön. Kylmää touhua.

Vastaus: Kouluverkkoesitys ei sisällä päätöksiä koulujen sulkemisesta. Raahessa on useita käyttöikänsä päähän tulevia koulurakennuksia ja muitakin koulukohtaisia remonttitarpeita. Suunnitelmassa esitetään, että kunkin koulurakennuksen kohdalla ennen mittaviin remontti-investointeihin ryhtymistä tarkastellaan sillä hetkellä käytettävissä olevien oppilasennusteiden (syntyneiden ja alueella asuvien lasten määrä) perusteella koulun käyttöaste myös tulevina vuosina ja suunta, minne kyseisen alueen lapsimääräkehitys on menossa. Jos lapsia ei ole riittävästi, kuten lapsimäärätiedot joillain alueilla tällä hetkellä valitettavasti kertovat, tulee erikoispienten ryhmien pyörittäminen kohtuuttoman kalliiksi, kuten helposti on laskettavissa. Oppilaiden välinen tasa-arvo ei toteudu, jos suuremmissa yksiköissä ryhmäkokoja on kasvatettava pienkoulujen erikoispienten ryhmien johdosta; kokonaiskulut on pidettävä kurissa ja oikealla tasolla suhteessa kokonaislapsimäärään.

Tämä periaatteellinen keskustelu linjauksesta on käytävä tässä vaiheessa, jotta ennusteiden toteutuessa osataan sopeuttaa toimintaa ja palvelutarjontaa kysyntään joustavasti. Palvelua tarjotaan kysynnän mukaisesti. Nyt esitelty suunnitelma on olemassa, koska on viisasta varautua ennalta nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Varsinkin tässä koulukysymyksessä pitää osata katsoa kauas tulevaisuuteen eikä missään ole nähtävissä merkkiäkään keskittymisen ja kaupungistumisen trendin vähenemiselle, päinvastoin.

Kommentti 30

Lukekaa Raahen Seudusta 11.9 Sari Nurron kirjoitus. Siinä on täyttä asiaa. Rakentaminen ja korjaaminen huonolla mallilla. Kaupungilla pitää olla rakennustarkastaja joka huolehtii että työt tehdään kunnolla. Esim. Merikadun koulua tehtäessä eristyksiä laitettiin märkänä seiniin. Voi olla kohta homeessa. Keskuskoulun ilmastointiputket jäi lyhyeksi niin puhallettiin villapölyä sisätiloihin. Kannatan keskuskoulun säilyttämistä. Jos haluatte saada kuntaan lisää asukkaita, pitää palvelujen olla helposti saavutettavissa. Nuoret lapsiperheet voivat vieroksua kuntaa, jossa alaluokkalaisten koulumatkat ovat pitkiä. Ratakadulla on pyörätie. Kannatan Hakalan Koneklinikan ja Pikalinja Niemen ehdotusta.

Kommentti 29

Päivähoidon kustannuksia pystyttäisiin keskittämään esiopetusta edeltävään varhaiskasvatusaikaan, jos otettaisi mallia naapurikunnasta (Siikajoki) esiopetuksen ja koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistoiminnasta. Tämä mahdollistaisi myös kouluilla aamu- ja iltapäivähoidon 1-2luokkalaisille varmemmin. Siikajoella siis esikoulu järjestetään koulujen yhteydessä ja esikoululaisten päivähoito aamu- ja iltapäiväkerhossa.

Tällä järjestelyllä saataisiin painetta päivähoidosta vähemmälle, päteviä opettajia (voisivat toimia myös tuntiopettajana muille luokille) ja turvattaisi myös aamu- ja iltapäivähoito pienille koululaisillekin. Toimintoja keskitettäisiin olemassa oleville terveille kouluille, 0-5-vuotiaiden päivähoito keskitetään päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon. Vuorohoidon osalta vaatii varmaan yhden esiopetusryhmän päiväkotiin.

Valmita kiinteistöjä keskustan liepeillä riittää (seminaarin alue, kauppaopiston tilat). Uusi koulurakennus vähenevälle oppilasmäärälle on huono ajatus. Keskuskoulu ja esim. kauppakoulun tilat kunnostettuna palvelevat hyvin Kummatin ja keskustan vähenevää alakoululaisten määrää. Ollinsaari on vasta peruskorjattu, se yksikkö pysynee siellä pikkuoppilaille.

Kommentti 28

Olen tutustunut Raahen kaupungin talousarvioon 2019, seurannut julkista keskustelua organisaatiouudistukseen liittyen sekä perehtynyt kaupunginhallituksen pöytäkirjaan (12.8.2019) liitteineen. Tässä muutamia ehdotuksia edeltävien perusteella.

•    Kotihoidontuen kuntalisä ts. Raahe-lisä käyttöön. Tämän vaikutuksia kannattaa tutkia. Esimerkiksi vanhemmille lähetettävällä kyselyllä (kuinka moni jäisi hoitamaan lasta kotia vs. päivähoidon aloitus). Suuret kaupungit esim. Helsinki hyödyntää tätä, koska se leikkaa suoraan varhaiskasvatusmenoja (kotihoidon kuntalisän kustannus vs. päivähoitokulut lasta kohden). Lisän voi rajata siten, että ehtona on kaikkien alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona pl. esim. lääkärien kuten foniatrian suositusta perheen jonkin lapsen (eli kht saatavan lapsen sisaruksen) hoidosta päiväkodissa esim. puheenkehityksen kannalta.

Sähköiset hoitoajat varhaiskasvatukseen siten, että vanhemmat ”leimaavat” lapset sisälle ja ulos. Tämä on käytössä esim. Tampereella. Tämä vaikuttaa suoraan työntekijätarpeeseen ja kannustaa perheitä viemään/hakemaan lapset todellisen tarpeen mukaan (nykyään vanhemmat saattavat käydä kaupassa tai jopa salilla töiden jälkeen ennen kuin hakevat lapset). Tämä voi vaikuttaa suoraan myös työntekijöiden sairaslomiin, koska lapsia ei ole maksimimäärää aamusta iltapäivään (työn fyysinen rasitus vähempää, kun lapsia on vähemmän hoidettavana).

• Kaupunkien haaste on varhaiskasvatuslain uudistus, joka velvoittaa varhaiskasvatuksenopettajien (yliopiston käyneiden) määrän lisäämistä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Heidän palkkansa on korkeampi kuin lastenhoitajien ja saatavuus on heikkoa. Tämä on aiheuttanut jo nyt ongelmia.  Esim. Espoossa varhaiskasvatusopettajille joudutaan maksamaan yli kvtes-palkkaa. Päiväkodeilla on jo nyt haastavaa saada päteviä sijaisia sekä päiväkodit ovat tupaten täynnä. Ostopalvelut tulevat kaupungille kalliiksi. Kaupungin kannattaisi miettiä ongelman ratkaisuksi kerhojen lisäämistä. Esim. 1-2-vuotiaiden kerho puuttuu kokonaan. Isompien lasten kerho on maksullinen, jonka maksullisuutta kannattaa pohtia. Esim. päiväkodeissa on osa-aikaisia lapsia ilmaiseksi (tulorajojen) vuoksi, joten perheet saavat ilmaiseksi enemmän varhaiskasvatusta aterioineen vrt. maksullinen kerho 2 krt viikossa.

Kustannusten kannalta järkevää olisi saada kunnallisesta varhaiskasvatuksesta lapset avoimeen varhaiskasvatukseen, jossa pedagogiikka on yhtä laadukasta, mutta kustannukset kaupungille pienemmät. Voisiko paikallaan olla jopa jokin asukaspuistotyylinen ratkaisu esim. Espoossa on hyviä tuloksia Kivenlahden asukaspuistosta. Asukaspuistossa järjestetään kaikki avoin varhaiskasvatus. Asukaspuistoa pystyy myös hyödyntämään erilaiset järjestöt. Jopa jonkinlainen vuokraaminen onnistuu ja esim. viikonloppuisin voisi järjestää lasten synttäreitä. Asukaspuisto toisi lapsiperheet yhteen, mikä auttaa myös verkostoitumisessa (erityisen tärkeää esim. maahanmuuttajien kannalta). Asukaspuisto voi investoinnin myötä säästää tulevaisuudessa kustannuksia vrt. kustannuksiin nykyisellä tasolla.

•    Ehdotuksessa tuli ilmi rakennuksista luopumisia ja keskittämistä. Onko tämän osalta mietitty ollenkaan etätyön mahdollisuutta? Tästä on hyvänä esimerkkinä Osuuspankki, joka teki Vallilaan uuden rakennuksen ja sen myötä lisäsivät etätyötä. Etätyöstä on myös tuloksia, että se vähentää sairaspoissaoloja. Tällöin voitaisiin säästää ns. taustalla toimivista palveluista, jotka ovat olleet aiemmin sidottu tiettyyn paikkaan eikä keskittää kouluja. Koulujen keskittäminen vaikuttaa Raahen imagoon negatiivisesti sekä on ristiriidassa ”lapsiystävällinen” Raahe sloganin kanssa. Raahessa on paha rakennetyöttömyys, jota saadaan paranemaan yritysten ja opistojen entistä paremmilla yhteistöillä. Esim. Oppisopimuskoulutus voisi kiinnostaa opiskelijoita, koska samaan aikaan työstä maksetaan palkkaa ja työnantaja saisi itselleen valmiin ja osaavan työntekijän. Tämä lisää kaupungin verotuloja.

•    Arina-areenan markkinointi on todella heikkoa. Paluumuuttajana en ole nähnyt markkinointia lainkaan. Kuka markkinoi? Missä markkinoi? Miten markkinoi? Tämä voi vaikuttaa suoraan käyttöasteeseen ja sen kautta kaupungin tuloihin. Liikuntahallin tilanne on todella huolestuttava. Ottaako kaupunki ollenkaan huomioon tämän osalta kansanterveyden vaikutuksia? Verkostoitumista? Yhteisöllisyyttä? Tapahtumia? Kaupunki mainostaa itseään lapsiystävällisenä. Terveet ja monipuoliset liikuntatilat ovat monen perheen edellytys Raaheen muuttaessa. Tämä vaikuttaa suoraan Raahen imagoon ja siihen, mihin Fennovoiman myötä tulevat lapsiperheet muuttavat. Tässä asiassa vaaditaan avarakatseisuutta ja tulee ottaa huomioon tulevaisuudennäkymät. Tähän on haettavissa eri tukia, joten kustannukset eivät jää ainoastaan kaupungin kontolle.

Koko Suomen ongelma on syntyvyyden lasku, mutta sen lisäksi Raahen haasteena on muuttotappio. Tämä kohdentuu erityisesti 20-vuotiaisiin jatko-opiskelijoihin. Ongelma on Raahen suppea korkeakouluopetus. Tämän osalta tulisi nuorille markkinoida opintoja, joita voi tehdä Raahesta käsin ts. etäopinnot ja monimuoto-opinnot. Opinto-ohjaajien tulisi näistä ottaa selvää ja tuoda esille mahdollisuus, että Raahesta ei ole pakko muuttaa opintojen perässä. Esimerkiksi Jyväskylän avoin yliopisto varmasti tulisi kertomaan omista mahdollisuuksistaan, koska siellä pystyy opiskelemaan lähes kandidaatin tutkinnon etänä. Käytännössä kandi vaatii hyväksymistä Jyväskylän yliopistoon, jolloin tehdään maturiteetti ja saadaan kandin paperit. Maisteriopinnot onnistuvat monelta alalta lähes etänä esim. Ouluun. Amk:ssa on nykyisin erilaisia monimuoto- ja etäopintoja, jolloin voidaan opiskella etänä kotoa käsin ja jopa töiden ohella.

Kuntamaiseman ehdotukset näyttävät pitkälti perustuvan kvantitatiiviseen tutkimukseen. Onko ollenkaan kuunneltu eri osa-alueiden työntekijöitä ja kyselty heiltä kehittämisideoita? He ovat parhaita tuomaan ideoita ja kertomaan omasta työstää. Myös asukkaiden mielipiteet ja näkemykset puuttuvat? Toivottavasti tämä asukkaiden ja muiden palautekanava on sellainen, että ideat otetaan oikeasti vastaan ja niitä mietitään yhdessä päättäjien kanssa. Organisaatiouudistuksen ehdotukset ovat absurdeja (hyvänä esimerkkinä aiemmista päätöksistä on härkätorin ylikallis leikkilaite, jota narkkarit pitävät vessanaan), jotka pahimmillaan kiihdyttävät muuttotappiota. Oulussa työssäkäyvät raahelaiset miettivät muuttoa sinne. Raahe menettää jo nyt verotuloja muualle, koska Raahen työpaikkaomavaraisuus on yli 100%.

Vastaus: Kommentissa on kovasti hyviä ajatuksia ja kysymyksiä. Koulutuksen osalta on jo alkanut tapahtua, kun AMK-tasoista monimuotokoulutusta tarjotaan jälleen Raahessa rakennus- ja yhteiskuntatekniikan insinööri (AMK) ja konetekniikan insinööri (AMK) -linjoilla. Lisää suunnitellaan parhaillaan mm. tietotekniikan osalta. Organisaatiouudistus ei pohjaudu sellaisenaan Kuntamaiseman aineistoon, mikä todettiin ja kerrottiin jo viime vuoden puolella. Organisaatiouudistussuunnitelmat on koottu kevään aikana viranhaltijatyöryhmissä ja nimenomaan toimialojen sisällä on mietitty, millaisilla kehittämistoimilla kaupunginhallitukselta tulleeseen säästämisvaatimukseen pystytään vastaamaan.

Ajankohta on rakenneuudistuksille juuri oikea, koska toimintaympäristössä on tapahtumassa samanaikaisesti suuria muutoksia. Esitetyillä kehittämistoimilla sopeutetaan toimintaa vastaamaan muuttunutta tarvetta. Koulut rakennetaan ja remontoidaan sinne, missä lapset ovat (paikkatiedolla on nähtävissä lapsen tarkkuudella, mihin uudet asukkaat Raahen alueella nykyään syntyvät tai muuttavat). Henkilöstöä eläköityy kymmenittäin tulevien viiden vuoden aikana, joten viimeistään nyt on tarkasteltava ja poistettava kuntaorganisaatiosta päällekkäisyydet tehtävien hoidossa yhteistyötä ja toimintoja yhdistelemällä, jotta eläköitymiset pystytään hyödyntämään maksimaalisesti. 

Kommentti 27

Onko laskettu miten paljon tulevaisuudessa maksaa lasten erikoissairaanhoidon ostaminen tai muu tuki, kun jättiyksiköissä ei enää pystytä näkemään lapsia yksilöinä vaan laumoina? Siitä ei voi seurata hyvää. Antinkankaalla lapsi pohti monina viikkoina, että jännä, kun kukaan aikuinen ei ollut puhunut hänelle koulussa moneen päivään. Pattasissa on kiusaamista, jota ei saada kuriin. Pienessä koulussa aikuinen huomaa, ehtii ja pystyy kohtaamaan ja puuttumaan. 

Vastaus: Oppilaan huomioimisessa ratkaisevaa ei ole koulun koko vaan ryhmäkoko, joka kertoo suoraan sen, miten opettajalla on käytettävissään aikaa oppilasta kohden. Kouluverkkouudistuksella pyritään siihen, että ryhmäkoko olisi koko Raahen alueella kunkin ikäluokan oppilaille sama eikä suurta vaihtelua koulujen välillä olisi, kuten on isompien ja pienen pienten yksiköiden mallissa. Jos pienen koulun ryhmäkokoa ei pysty lasten vähyyden takia kasvattamaan yli kolmentoista, joudutaan isommassa koulussa sitten kompensoimaan noita pieniä ryhmiä kasvattamalla ryhmäkokoa jopa kymmenen lasta isommaksi ryhmäksi. Tämä saattaa koululaiset hyvin eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden. Opetuksen palveluverkko-liitteestä (pdf) pääsee tutustumaan kouluverkkosuunnitelman perusteisiin.

Kommentti 26

Kysely on liian johdatteleva. Palvelujen karsinnassa ei ole kyse vain seinistä vaan olennaista on miten paljon mm. lasten vanhemmat joutuvat vastaamaan koulukyydityksistä ja samalla pilaamaan ilmaa, kun jokainen erikseen kyyditsee autolla lapsiaan.
Samoin moni lopettavaksi esitetty koulu ja muu kiinteistö ei ole vielä korjaamisen tarpeessa. Suuren koulun rakentaminen keskustaan on verorahojen tuhlaamista. Lopettavaksi suunnitelluista kiinteistöistä on jäljellä valtionapua tai -osuutta pitääkö maksaa takaisin?

Vastaus: Totta on, että koulukyyditystarve tulisi aluksi jonkin verran kasvamaan. Lapsimäärien vähentyessä tuokin tarve ajan myötä vähenee. On laskettavissa, kuinka paljon kuljetuskustannusten nousu on suhteessa yksiköiden vähenemisestä seuraavien säästöjen määrään. Kouluyksikkö sisältää monia toimintoja, kuten esim. ateria- ja siivouspalvelut, kiinteistö- ja ympäristöhuolto, kuraattori- ja terveydenhuoltopalvelut ym. Lisäksi kuluja syntyy myös valinnaisaineopettajien kulkiessa koululta koululle, mikä on suoraan opetukseen käytettävissä olevasta työajasta pois.

Kouluverkkosuunnitelma jaksotetaan tuleville vuosille siten, että koulukohtaisesti päätetään asiasta siinä vaiheessa, kun kyseinen koulurakennus tulee siihen ikään, että kunnostusinvestointeja aletaan miettiä. Siinä vaiheessa koululla tulee olla näkyvissä vilkasta käyttöä myös seuraavien parinkymmenen vuoden aikana, jotta investointi on perusteltavissa. Myös tyhjenevän koulun kunnostaminen on verorahojen tuhlaamista.

Kommentti 25

Tekninen virasto ja koko kaupungin toimistohenkilökunta voitaisiin sijoittaa Keskuskoulun rakennukseen. Tekninen virasto on syrjässä Pattijoella, joten se on hankalasti asiakkaiden tavoitettavissa.  Pattijoen vanha  kunnanvirasto vaatii tulevaisuudessa kalliin peruskorjauksen, tätä kannattaisi pohtia jo tässä vaiheessa, onko sitä taloudellisesti kannattavaa alkaa remontoimaan.  Kaupungin tulisi tarkastella oman organisaationsa lisäksi myös omistamiaan yhtiöitä saataisiinko näitä fuusioimalla lisätuloja kaupungin kassaan.

Vastaus: Kaupunkihallinnon keskittämisessä pyritään nimenomaan helpottamaan kuntalaisten asiointia ja parantamaan kaupungin palveluiden saatavuutta.

Kommentti 24

Minun ja usean muun mielestä kaupungin tulisi huomioida väestön jakautuminen kaupungin laajalla alueella. Koululaisia on paljon sivukylillä kuten Honganpalossa, Jokelanperällä, Olkijoella, kaupunginmetsässä ja muilla keskustan laita- ja suoranaisilla sivualueilla. Nämä alueet ovat myös suosittuja tulevaisuuden asumispaikkoja, kunhan koululaisilla pidetään koulut, vähintään ala-aste lähellä. On vääryys romuttaa monien lapsiperheiden talon arvo sillä että koulut siirtyvät järkiään kohti keskustaa, jossa lapsia ei ole sen enempää kuin sivummalla.

Lapsien koulumatkat pitenevät ja muuttuvat vaarallisemmiksi. Jos taas lapsia ruvetaan kuljettamaan bussilla niin sekin maksaa ja yleensä venyttää matka-aikojakin kohtuuttomasti alle 13- vuotiaille, kun bussi kiertää joka kylän läpi mistä lapsia on. Koulujen määrää ei pidä laskea entisestään Raahessa ja tätä mieltä on varmasti useimmat lapsiperheet. Vai haluaako Raahen kaupunki sysätä lapsiperheet muuttamaan johonkin lapsiystävällisempään kuntaan?

Vastaus: Kouluverkon uudistamisen syy on nimenomaan se, että lasten määrä on viime vuosina romahdusmaisesti laskenut koko Suomessa eikä Raahe ole tästä poikkeus. Oppilasmäärien pieneneminen puolestaan aiheuttaa oppilasmäärien mukaan maksettavien valtionosuuksien huomattavaa pienenemistä eli opetukseen käytettävissä olevat varat entisestään vähenevät. Lisäksi on nähtävissä selvä muutos asutuksen sijoittumisessa alueella eli lapsia syntyy nykyään keskustan liepeille enemmän kuin haja-asutusalueille. Oppilasmäärien vähenemisen johdosta oppilaita ei riitä tulevaisuudessa jokaiseen tällä hetkellä toimivaan kouluun. Pääset katsomaan suunnitelmien taustana olevat tiedot oppilasennusteista, jotka perustuvat paikkatietoon eri ikäluokkien sijoittumisesta Raahen alueella Opetuksen palveluverkko -liitteestä (pdf).

Kommentti 23

Toivottavasti ei oteta konsulttia, silloin pysähtyy koko organisaatio. Pankaa koko henkilöstö ajattelemaan omalla vahvuudellaan. Tiimityöskentely on tässä päällikkövaltaisessa organisaatiossa vieras työmuoto. Pitäisi saada koko henkilöstö mukaan ja heille vapaus sanoa mielipiteensä. Yleensä tieto on lattiatasolla, se on vain kaivettava esiin.

Kommentti 22

Kaupunginjohdon toimia ja asemaa tulisi myös tarkastella osana yt-menettelyä, erityisinä benchmark-tekijöinä kyvyttömyys pysäyttää muuttotappiotrendiä sekä lisätä verotuloja. Koska kaupungin veto- ja pitovoima eivät nykyisen johdon toimilla ja osaamisella käänny (ovat tehtäviään muutaman vuoden ajan hoitaneet ilman käännettä parempaan), osana optimiorganisaatiomuutosta tulisi kriittisesti arvioida onko kaupungin johdon osaaminen riittävä kaupungin kehittämiseen (tähänastiset tulokset eivät vakuuta) ja harkita operatiivisen johdon, erityisesti nykyisen khn pjn ja kaupunginjohtajan ohjaamista hakeutumaan omaa osaamistasoaan vastaaviin teknisluonteisiin tehtäviin tai pienempiin maalaiskuntiin. Poliittisen ja virkamiesvalmistelun taso on kaupungin organisaatiossa luvattoman heikkoa, asiat eivät etene.

Kommentti 21

Mielestäni uudistus on hyvä lähtökohta kaupungin kehittämiseen.

Kommentti 20

Tasapuolisuuden nimissä kaikki syrjäkylien koulut lakkautettava. Kalliimmaksi se tulee koulukyytien muodossa, mutta so what!

Kommentti 19

Kaikki turhat kiinteistöt myyntiin. Raahen tulisi alkaa houkutella alueelle uusia yrityksiä euron tontti periaatteella. Kuolee koko kaupunki, kun ei tule uusia työpaikkoja. SSAB vähentää henkilöstöä varmuudella, kunhan masuunit muutetaan valokaariuuneiksi. Koksaamoa ei myöskään tarvita tämän jälkeen. Aikaa on 10 vuotta saada uusia työpaikkoja katoavien tilalle.

Kommentti 18

Ulkotilojen hoito kaupungilla, työntekijöille annetaan vapaus hoitaa työnsä hyvin ilman, että työnjohtajat rajoittavat hyvää työn laatua. Hyvin hoidetut liikunta-alueet innostavat ihmisiä käyttämään niitä, pidetään omasta kunnosta huolta, jolloin terveyspalveluiden tarve vähenee, mistä syntyy selvää säästöä. Uudet koulut rakennetaan niin, että niiden liikuntasalit palvelevat myös iltakäyttöä. Salien koot niin suuret, että niissä voidaan järjestää eri lajien turnauksia.

Turhaan Raahelaiset ajelevat muualle pelailemaan kun turnaukset voitaisiin järjestää Raahessakin. Näin saataisiin mm. Oululaiset käymään Raahessa ja käyttämään meidän palvelujamme. Joka turnausmatkalla tulee kuitenkin käytyä syömässä ja mahdollisesti muillakin ostoksilla. Pidettäisiin huolta jo täällä Raahessa asuvista jotta ei tarvitse työn tai harrastusten perässä muuttaa muualle. Opiskelupaikkoja Raaheen niin nuoret pysyy täällä. Julkinen liikenne niin, että voit käydä Oulussa opiskelemassa, mutta voit silti asua Raahessa. Nythän tämä ei toimi.

Kommentti 17

Hienoa, että toimintojen digitalisointi on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi. Muistattehan, ettei digitaaliset palvelut tarkoita yksittäisiä digitoimia ja yksittäisiä järjestelmiä. Digitaalisen palvelun suunnittelussa on huomioitava asiakkaan toiminta lähtömetreiltä asiakirjojen arkistointiin saakka. Samalla on varmistettava digipalvelun noudattavan lainsäädäntöä sekä verkkototeuttamiseen liittyviä määräyksiä ja suosituksia.

Koska digipalvelujen suunnittelu ja toteutus vaatii ko. alan tietämystä, yksittäinen työntekijä tarvitsee palvelun suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa säännöllistä konsultointia. Tämä jatkuvan tuen osa puuttuu nyt organisaatiostamme. Toivottavasti asia huomioidaan toimipisteiden tehtäviä ja raja-aitoja uudelleen mietittäessä.

Kommentti 16

Kaupunki ilmeisesti tiedottaa organisaatiouudistuksesta henkilöstölleen intrassa eli Loovassa. Kaupungilla on kuitenkin työyksikköjä/-pisteitä, joista työntekijät eivät pääse kaupungin verkkoon. Voisiko tämän asian laittaa kuntoon, että kaikki kaupungin työntekijät olisivat samanarvoisia tässäkin suhteessa? Muutenkin Loovan tiedot ja linkit esim. Webtallennukseen ja Populukseen jne. pitäisi käsittääkseni olla kaikkien työntekijöiden saatavilla.

Vastaus: Loova eli kaupungin intra on kaikkien kaupungin työntekijöiden käytettävissä. Se on kyllä totta, ettei kaikkiin työtehtäviin sisälly päivittäistä pääteaikaa ja kotoa kaupungin verkkoon ei pääsääntöisesti pääse ilman erityisjärjestelyjä. Asia on yksikkökohtainen, joten ratkaisutkin löytyvät yksikön sisäisillä ratkaisuilla. Suositeltavaa on, että jokainen henkilöstön jäsen on keskitetyn sähköisen viestinnän tavoitettavissa eli eri vaihtoehdot kannattaa miettiä tarkkaan ja valita se kullekin yksikölle toimivin käyttöön.

Kommentti 15

Kuinka monella kaupungin työntekijällä on kotipaikka jokin muu kuin Raahe ja kuinka monta on vielä töissä vaikka henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt?

Kommentti 14

Lapsissa on tulevaisuus.

Kommentti 13

Tehkää te päättäjät oikeita päätöksiä meidän tulevien veronmaksajien puolesta!

Kommentti 12

Ehdotan että koulukiinteistöjen osalta ei tehdä päätöstä, että tehdään tietyn kokoisia yksiköitä vaan panostetaan tonttipolitiikkaan ennestään jo elinvoimaisten ja KIINNOSTAVIEN alueiden, kauempana keskustasta olevien (esim. Honganpalo, Palonkylä, Jokela, Olkijoki..) hyväksi ja koulujen oppilasmäärien ennalla pitämiseksi ja kasvattamiseksi!

Kommentti 11

Nyt kaupunginjohtajan esittämät ideat ajavat Raahea alas, on ristiriitainen asia myydä, myydä halvalla tai purkaa esimerkiksi koulukiinteistöjä, en ymmärrä miten voi säästöjä syntyä esim. hyväkuntoisen Olkijoen koulurakennuksen purkamisella tai halvalla myymisellä, ja pahimmillaan rakennetaan keskustan kupeeseen uusi koulu jonne pahimmassa tapauksessa kuskataan oppilaat!?!

•    Toisaalta kaupunginjohtajan esityksen mukaan "rahat pois seinistä" logiikalla kaupungin pitää luopua myös metsistä myymällä tai myymällä halvalla, (ja itse olen valmis ostamaankin niitä halvalla ;) ), kaupunginjohtajan esittämän logiikan mukaan kaupungin omistamia metsiä voi verrata koulurakennuksen seiniin, koulussa kasvatetaan tulevia yhteiskunnan rahoittajia, ihmislapsen ensimmäiset 20-30 vuotta on taloudellisesti ajateltuna pelkästään kuluja mutta sitten kun koulut on käyty alkaa nuori ihminen tuottamaankin myös yhteiskunnalle.

Samansuuntainen on myös kaupungin omistamien metsien kehityskulku: maapohjan voi verrata koulujen seiniin, maapohjassa on raha kiinni, siihen istutetaan puun taimi, tehdään taimikon varhaisperkaus ja varsinainen taimikonhoito, ensimmäinen harvennus yleensä 25-35 vuoden iässä, toinen harvennus 40-50 vuoden iässä ja päätehakkuu alkaen 60 vuoden iästä eteenpäin...
 
•    Siis Ihmisen ensimmäiset 20-30 vuotta on taloudellisesti ajateltuna sijoitus tulevaan, kuluja, metsissä sama juttu, 25-35 vuotta pelkästään kuluja mutta sen jälkeen se alkaa tuottamaan.

Vastaus: Palveluverkkoa ei voi jättää tarkastelematta, kun asiakkaat eli oppilaat vähenevät lähes dramaattisesti. Toimintaa on sopeutettava ja muutoksiin on sopeuduttava, muuten kaupungin käy huonosti. Kun lapset ja käytettävissä olevat varat vähenevät eikä lainakantaa haluta entisestään kasvattaa, on järkevintä pyrkiä sopeuttamaan palveluntarjontaa todelliseen tilanteeseen. Tämä asia tuli jo tuolla alussa kerrottua, mutta edelleen, organisaatiouudistusesitys on työnantajan esitys eli kaupungin viranhaltijoista, henkilöstön edustajista ja päättäjistä koostuvien työryhmien esitys.

Kommentti 10

Raahen Kaupungin pitää kehittää toimintaa siihen suuntaan että lapsiperheet viihtyvät täällä, on lyhytjänteistä ajatella että tietyllä määrällä kouluja pärjää, mielestäni kannattaa miettiä ennemminkin asiaa siltä kantilta että on vaihtoehtoja eri tyyppisille perheille; jotkut haluavat asua lähellä kaupunkia ja käydä kaupungissa koulussa, toiset syrjässä ja käydä kyläkoulua. Ei kannata ajatella että kuljetetaan linja-autolla pitkiäkin matkoja lapsia lähellä keskustaa olevia kouluja.
Sen sijaan panostaisin kaupungin tonttipolitiikkaan, etäämmältä kaupungista, esim. Jokela, Olkijoki, Palonkylä, Honganpalo kaavotettaisiin isompia, esim. metsäisiä n. puolen hehtaarin tontteja ja houkuttelevalla hinnalla myytäisiin, itse tiedän että moni rakentaa hyvinkin vastentahtoisesti esimerkiksi Pyhtilän alueelle vaihtoehtojen puuttuessa, mainitsemani kaavoitustapa sopisi hyvin edellä mainituille alueille niiden nykyisiin olennaispiirteisiin mukautuen, esimerkiksi Palonkylässä on paljon kaupungin omistamia alueita mitkä pusikoituu ja "ränsistyy" ja huonontaa viihtyisyyttä.

Vastaus: Kiitokset huomioista. Raahen kaupungilla tällä hetkellä myynnissä ja vuokrattavana olevat tontit löytyvät Tonttipörssistä.

Kommentti 9

Hei. Jos Jokelan koulu tullaan sulkemaan, tulee sitä ennen valmistua pyörätie Jokelantie varteen, koska pyöräliikenne ja autoliikenne lisääntyy huomattavasti aamu- ja iltapäivisin. Tie on niin kauhean kapea ja mutkainen. Ennen kuin hyvä onni loppuu ja se uhri tulee sillä tiellä.
•    Lapsissa on tulevaisuus.

Vastaus: Tiesuunnitelma on valmistunut ja tulee nyt syksyllä nähtäville. Kaupunki esittää pyörätien rakentamisen aloittamista koulun puoleisesta päästä ensi vuonna. Koko osuuden rakentaminen Kamutanmäeltä Jängentielle on 2-3 vuoden projekti rahoituksesta riippuen.

Kommentti 8

Toivoisin kaupunginjohdolla olevan rohkeutta järjestää Town Hall -tyyppinen keskustelu optimiorganisaatioselvityksestä kaupunkilaisille. Erityisesti kiinnostaisi yksityiskohtaisempi briiffaus siitä, mihin taustaoletuksiin nyt tehdyt esitykset perustuvat: mikä osa on turkulaisten Kuntamaiseman konsulttien laskelmia ja mikä on kaupunginjohdon input ja analyysi vai onko sitä ollenkaan. Organisaatioselvitys tulisi laittaa verkkoon raahe.fi:hin kiinnostuneille kaupunkilaisille nähtäville ja kommentoitavaksi. Näin toteutuisi läpinäkyvyyden periaate ja luottamus kaupunginjohtoa kohtaan saattaisi kasvaa (nyt luottamus lähestyy nollaa).

Vastaus: Tähän tuli vastausta jo tuossa aloituksessa eli organisaatiouudistusesitys on työryhmien ja toimialojen yhteisponnistus ja tämä työnantajan esitys on ollut julkisesti esillä 7.8.2019 alkaen, jolloin sisältö esiteltiin ensin henkilöstölle ja sen jälkeen medialle. Alkukappaleesta löytyvät tiedot, mistä aineistoon pääsee tutustumaan.

•    Kouluverkkosuunnitelmasta osallistava prosessi: selvittää lapsiperheiden tarpeet heiltä kysymällä. Kuntamaiseman konsultit eikä kaupunginjohto vaivautuneet selvittämään raahelaisten perheiden näkemystä tai tarpeita. Perheet ovat arkensa parhaat asiantuntijat.
 
•    Ne kaupungin omistamat rakennukset, joissa ei ole toimintaa voidaan myydä symbolisella hinnalla, tarvittaessa vaikka 1 e jos oikeaa markkinahintaa ei ole. Myynnissä tulisi kuitenkin huomioida, että Seminaarilla ja ruutukaavan alueen tiloissa on kaupungin ja yhdistysten toimijoita, kymmeniä ihmisiä käyttää tiloja päivittäin. Keskuskoulun tai seminaarin alueen rakennuksista tuskin tarjouskilpailullakaan saa 200 000-300 000 euroa enempää/rakennus, koska kaupunki on törkeästi laiminlyönyt omistamiensa kiinteistöjen huoltoa vuosikymmenten ajan.

Monen rakennuksen parempi siivous ja säännöllinen huolto olisi kustannustehokkaampaa kuin uusien rakentaminen. Kaupunkihan yhä säästösyistä mm. sammuttaa ilmastoinnin kouluilta illaksi ja kesäksi. Näitä huonoja käytäntöjä eivät rakennukset kestä.
 
•    Keskuskoulu tulisi säilyttää pienimpien alakoululaisten perinteisenä lähikouluna ja tarvittaessa käyttää Antinkankaan koulua ja Merikatua syöttöputkena yläkouluun. Nyt on vielä tulossa muutamia isoja vuosiluokkia, sitten lasten määrä ehkä pienenee (sitähän ei kukaan varmasti tiedä, 15 vuotta sitten ennustettiin samaa ja nyt on keskustassa enemmän lapsia kuin vuosikymmeniin). Antinkangas enkkuluokkineen vetää myös keskustassa asuvia lapsia, koska ruutukaava-alueelta pääsee Antinkankaalle pyörätietä pitkin turvallisesti 15 minuutissa.

Kun ikäluokissa tapahtuu määrällisiä muutoksia, esim. 5-6 lk tai pelkän 6 lk opetuksen voisi siirtää järjestettäväksi myös Merikadun tai RPKKn tiloissa, näistäkin voisi kehittää keskustan koulukampusaluetta ilman 15 milj. seinäinvestointia (jos pyrkimys seinistä eroon). Keskuskoulu on viime vuodet ollut tupaten täynnä, 230-250 oppilasta vuosittain. Koulu on siivottomassa kunnossa, tarvitsisi suursiivouksen myös joulutauolla runsaan iltakäytön vuoksi (liikuntasalissa sisäilma parani vanhat verhot poistamalla viime talvena).
Keskuskoulun sisäilmaongelmien taustalla on myös rakennukseen tuotu koneellinen ilmanvaihto, joka ei toimi vanhassa rakennuksessa. Vuonna 1987 remontissa 3. krs vinttitila otettiin opetuskäyttöön, muutostyö tehtiin surkeasti, osa ilmastointiputkista jäi liian lyhyiksi, kattoon laitetut eristevillat koteloimatta, ilmastointi pukkaa eristevillaa luokkiin. Pattijoella kyläkoulut ovat täynnä ja toimivat hyvin.
 
•    Hallinto saman katon alle. Tähän tarvittaisiin 30–50 henkilöä vetävä rakennus, nykyaikaa on myös työmenetelmien kehittäminen, etätyö jne. Hallinto saman katon alle ajattelussa näkyy vanhanaikainen ajattelu työpaikalla tehtävästä työstä. Kaupungin hallinnon suurin ongelma on hallinnon siiloutuminen henkilöstön luottamuspulan vuoksi kaupunginjohtoon nähden, tästä syystä halutaan pysyä kaukana.

Esim. Raatihuoneesta ja Kordelinin oikeustalosta saisi luontevan keskushallintokokonaisuuden, hanketoiminta istuu hyvin Seminaarin alueelle (pitää aluetta elossa), Musiikkiopiston toimipistekokonaisuus on kysymysmerkki (mm. Brahenk. 9 huonokuntoinen, muovit seinissä ja lattioissa, sisäilmaongelma), samoin kysymysmerkki hallinnon sivupisteet Pattijoella ja Víhannissa.

Kommentti 7

Toiminnan kehittäminen osaksi kaupungin työntekijöiden työnkuvaa. Säästyy kuluja, kun ei kutsuta aina konsulttia paikalle. Organisaatioiden madaltaminen ja henkilöstön kehittäminen. Kaupunki kaupungin näköiseksi, vilkkaaksi keskukseksi. Osta omalta paikkakunnalta -teema. Eri toimijat yhteen sopimaan toiminnasta, etteivät kaikki puuhastele omissa organisaatioissaan. Hyödynnetään kaupungin henkilöstön korkea koulutustaso ja päästetään vastaamaan omasta organisaatiostaan. Kaupunkiin kuuluu koulut, sairaala ja muu julkinen toiminta! Sekä menestyvät yritykset ja niille tuki.

Kommentti 6

Kaupungilla lienee omistuksessa paljon kiinteistöjä, jotka eivät tuota mitään ja jotka eivät liity kaupungin toimintaan mitenkään, kuten esim. Bomba-talo, kalahalli, vanhan Raahen kiinteistöt…

Kommentti 5

Kaikki kaupungin toimintoihin kuulumattomat rakennukset myyntiin. Ihan raakalla kädellä ja kerran se vaan kirpasee.

Kommentti 4

Kaupunkilaisten kanava- lähidemokratiahallitus on esitetty lakkautettavaksi. Tässä ei ole selvitetty mitä tahoa tämä päätös koskettaa. Selvästi ei haluta kaupungissa kanavaa, jota kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan. Toiminto on lähtenyt nollasta ja nyt kun jo tiedostettu ja joitakin asioita tullut esille, heti halutaan lakkauttaa. Kaupungin johto pelkää asukkaiden vaikuttamista.
•    Kaupungin keskusta näivettyy, tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä kaupungin kanssa. Siis kaupungin ei tarvitse tukea keskustan yrittäjiä koska sama ilmiö on muissakin kaupungeissa ja maissa. Kaupungissa täytyy keskittyä siihen että ostoskeskus saadaan 8-tien varteen.
•    Kartoitettava kaikki kiinteistöt ja katsottava miten ne sopisi väistötiloiksi ennen kuin myyntiä pohditaan. Kaupungilla on edessä huonot vuodet kun kiinteistöjen osalta on sisäilma-ongelmia.

Vastaus: Lähidemokratiaa toteutetaan jatkossakin, mutta siihen tarvitaan uusia keinoja ja tapoja. Lähidemokratiahallitus totesi itsekin paikallislehden palstalla keväällä, ettei lähidemokratia toimi Raahessa ja jos itse toimijatkin ovat tätä mieltä, vaatii asia selvästikin jatkokehittelyä. Lähidemokratialle pitää löytää tehokas ja myös lähidemokratiatoimijoiden näkökulmasta mielekäs toteutustapa. Suunnitelman mukaisesti organisaatiouudistuksen myötä lähidemokratialle haetaan toimiva malli ja uudet käytännöt.

Kommentti 3

Yhden katon alle - kampusalue on se, jonne kaikki toiminto siirrettävä paitsi ne joissa tarvitaan työkoneille yms. tilat.

Kommentti 2

Joko nyt vihdoin kaupungissa uskalletaan tehdä päätöksiä ainaisesta vastustuksesta huolimatta? Toivon niin, että talous pysyy kestävänä ja sitä kautta palvelut pystytään turvaamaan. Meillä Raahessa on hyvät palvelut edelleen ja on vielä tuon ehdotuksen jälkeenkin.

Kommentti 1

On vaikea ottaa näin sivusta seuranneena tarkasti kantaa organisaatiouudistukseen, kun ei ole tiedossa tärkeitä taustatietoja, koululaisten määrä ja sen kehitys, käytöstä mahdollisesti poistuvien rakennusten aiheuttamat purku- tm. kustannukset ja uusien rakennusten tms. rakentamisen kustannukset. Mitä todennäköisimmin päättäjillä on kaikki ne tiedot olemassa, kun organisaatiouudistuksesta tarkasti päätetään ja samalla on myös tiedossa kokonaisuudessaan mitä mahdollisesti taloudellisesti säästetään sen jälkeen, kun kaikki pakolliset organisaatiouudistuksen mukanaan tuomat lisäkustannuksetkin on huomioitu.

On kuitenkin aivan selvää, että kun aikoinaan Pattijoki ja Raahe yhdistettiin, niin jo silloin yhdistetyssä valtuustossakin päätettiin karsia mm. hallinnon menoissa ainakin luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen ja kun sen jälkeen on vielä yhdistyminen tapahtunut myös Vihanninkin kanssa, niin nyt on sitten kyllä jo vihdoinkin aika tehdä jotain säästämiseen liittyviä toimia ottaen huomioon näin suurentuneen Raahen ja sen hallinnon kokonaisuuden ja sen, että palvelut pysyisivät kuitenkin kohtuullisella tasolla ja kaupungin talous olisi ja pysyisi kunnossa ilman kunnallisverotuksen kiristämistä.

On täysin selvää, että mikäli kouluja vähennetään, niin se aiheuttaa myös ainakin sivukylien osalta jonkin verran kylien näivettymistä ja toisaalta Raahen keskusta-alueelle ja toisaalta Vihannin ja Pattijoen kylien keskusta-alueillekin ja niiden läheisyyteen tiivistymistä ainakin lapsiperheiden asumisen ja uudisrakentamisenkin osalta.