Vuosi 2019 – mitä jäi käteen

Ti, 07.01.2020 - 14:24

Vuosi 2019 toi mukanaan monta hyvää ja huonoa asiaa. Ehkä parasta vuodessa 2019 on kuitenkin se, että se on viimeinkin päättynyt. Kulunutta vuotta ajatellessa päällimmäisenä on 30.12.2019 valtuuston jälkeinen helpotuksen tunne. Talousarvio pysyi tasapainoisena vielä valtuustokäsittelyn jälkeenkin ja antaa meille realistiset mahdollisuudet vuodelle 2020 ja suunnitelmavuosille aina vuoteen 2024 saakka.

Kulunut vuosi on henkilökohtaisesti ollut erittäin kuluttava. Työtaakka on ollut jopa kuluneisiin edeltäviin kahteen vuoteen verrattuna merkittävästi suurempi. Työpäivät ovat järkiään venyneet pitkiksi ja erityisesti tehty organisaatiouudistus on työllistänyt paljon. Onneksemme Raahen kaupungilla on erittäin osaava ja aikaansaapa henkilöstö. Nimittäin juurikin henkilöstö, henkilöstöjärjestöt ja poliittiset toimijat yhdessä ovat tehneet Raahen kaupungin organisaatiouudistuksen. Alkuvuodesta 2019 tehty linjaus henkilöstön osallistamisesta organisaatiouudistuksen valmisteluun toi mukanaan laajan hyväksynnän ja organisaation tuen tehdyille linjauksille ja tavoitteille. Tässä kohdassa on syytä osoittaa kiitos sinne minne se kuuluu, eli henkilöstölle! Organisaatiouudistuksen merkitystä ei ole syytä vähäksyä. Vuonna 2019 tehty uudistus on vaatinut perusteellista kaupunkiorganisaation rakenteiden ja toimintatapojen tarkastelua ja mikä parasta, se on yhdessä tehty!

Kun tarkastellaan kulunutta vuotta suoritteiden valossa ja jätetään tarkastelusta pois Raahen kaupungista johtumattomat epävarmuustekijät, vuonna 2019 onnistuttiin kohtalaisesti. Kaikkea suunniteltua emme ymmärrettävistä syistä pystyneet tekemään, mutta henkilökohtaisesti olen tyytyväinen siihen, että Vihannin ja Saloisten taajamien koulujen rakentaminen saatiin viimeinkin käynnistettyä ja Saloisten liikuntahallista päästiin yhteisymmärrykseen, vaikkakin viime tipassa. Terveet, uudet ja toimivat koulut ovat perusedellytys, jonka raahelaiset lapset ansaitsevat. Tästä huolimatta meidän kaikkien on syytä tehdä tervettä itsearviointia vuoden 2019 perusteella, sillä parannettavaa on vielä paljon. Tässä yhteydessä on myös hyvä pitää mielessä sosiaali- ja terveyspalveluiden merkittävä osuus kaupunkimme kustannuksista. Valitettavasti mikäli soten kustannusten kasvu jatkuu, on lisätoimenpiteiden tarve väistämätön. Sosiaali- ja terveyspalvelujen arviointi ja uudelleentarkastelu onkin tulevan vuoden merkittävimpiä haasteita.

Ehdoton onnistuminen oli Raahen erittäin hyvä menestyminen imagomittauksissa. Kärkiviisikkoon sijoittuminen maakuntien kakkoskaupunkien eli seutukaupunkien joukossa on hyvä tulos. Systemaattinen ja ammattimainen viestintä tuo Raahelle ansaittua mainetta ja kaupunkimarkkinointi erottuvuutta ja tunnettuutta. Tähän työhön tullaan panostamaan jatkossakin, koska kuntien ja kaupunkien tärkein omaisuus on juuri kaupungin imago eli saatavissa olevaan tietoon perustuva mielikuva alueesta.

Vuonna 2019 Raahen kaupunki on toteuttanut ja kehittänyt kaupunkilaisten osallistamisen työkalupakkia. Tätä kokeiltiin ja kehitettiin Pikkulahden kaavoituksen yhteydessä ja palaute uudesta käytännöstä on ollut innostunutta. Kaupunkilaisten kanssa yhdessä laaditun Pikkulahden alueen suunnitelma on kokonaisuudessaan noin 3 miljoonan euron investointi.

Vuoden 2019 tärkeimpiä poliittisia päätöksiä oli päivämuotoisen ammattikorkeakoulutuksen käynnistäminen vuonna 2020 Raahessa. Lisäksi ammattikorkeakoulutuksen juurruttamiseksi tutkitaan mahdollisuus uudesta yliopisto- ja AMK-kampuksesta, joka voisi sijoittua esimerkiksi Merikadun lounaiskulmaan.

Tuleva vuosi ja vuosikymmen tuovat tullessaan kaupungin keskustan kokonaisvaltaista kehittämistä. Näistä euromääräisesti merkittävin on Kaupunginlahdenrannan alue, johon kaavaluonnoksen perusteella tullaan asuttamaan noin tuhat ihmistä. Kaupunginlahden infrastruktuurin rakentaminen tulee maksamaan kaupungille arviolta noin 2 Me, mutta tuo tullessaan arviolta 100 Me:n rakennuskannan. Wanha Raahe Suomen laajimpana yhtenäisenä vanhana puutaloalueena on nousemassa uuteen nousuun, mistä hyvänä esimerkkinä vastikään perustettu säätiö alueen kunnostamisen rahoittamiseksi. Säätiön perustaminen on kauan odotettu yhdessä tekemisen työkalu ja symboloi yhteistä tahtotilaa vanhan kaupungin alueen kehittämiseksi.

Raahen vetovoimahankkeet -havainnekuva
Raahen vetovoimahankkeet -havainnekuva: vasemmanpuoleinen hintalappu tarkoittaa kaupungin ulkopuolista investointia ja oikeanpuoleinen on kaupungin (kaupunkikonsernin) investointiohjelmaan sisältyvät investoinnit.

Organisaatiouudistuksen myötä olemme oppineet, että me hukkaamme noin 600 000 euroa vuosittain nykyisen hajautetun hallinnon toimipistemallin ylimääräisiin kustannuksiin. Toisin sanoen, mikäli kaikki hallinnolliset toiminnot keskitettäisiin fyysisesti yhteen toimipisteeseen, säästyisi vuosittain tuo edellä mainittu summa. On luontevaa ja parasta elinkeinopolitiikkaa, että tässä yhteydessä toimipiste myös tuodaan Raahen keskustan välittömään läheisyyteen. Tämä toimenpide tuo keskustan alueelle ja kaupallisten palveluiden ääreen n. 200 kaupungin työntekijää, mikä lisää markkinapotentiaalia keskustan kauppoihin. Tämän asian valmistelu aloitetaan heti vuoden 2020 alkupuoliskolla ja organisaatiouudistuksen mukaisesti toiminnot on keskitetty vuoden 2023 alusta lähtien.

Samassa yhteydessä Arinan ja Osuuspankin aloitteesta käynnistettävä keskustan kaavan päivitys mahdollistaa tämän laajalti julkisuudessakin olleen keskustan kauppakeskushankkeen tai toiselta työnimeltään kävelykadun kauppakeskushankkeen, sillä onhan hyvää alueidensuunnittelua tarkastella myös Härkätorin alue ja kävelykatu osana muodostuvaa kokonaisuutta. Tuleva kauppakeskushanke ja sen nimi tullaan määrittämään jo käyttöön otettujen osallistamisen työkalujen avulla ja jokainen raahelainen voi halutessaan osallistua yhdessä tehtävään alueen suunnitteluun. Alustavan ja ehdottoman epätarkan arvion mukaisesti koko hankkeen kustannusarvio on kokoluokkaa 40 Me, josta enimmillään Raahen kaupungin osuuden voidaan arvioida olevan noin 10 Me. 10 miljoonaa euroa kuulostaa varsin suurelta summalta, mutta mikäli se on kauppakeskushankkeen edellytys, on siihen syytä suhtautua rakentavasti. Samassa yhteydessä voidaan leikkiä ajatuksella, että kauppakeskuksen kiinteistöverokertymä voisi olla luokkaa 200 000 euroa vuodessa. Tuon tasoisella kiinteistöverokertymällä laskettuna 50 vuoden käyttöajalle on investointi jo alkeellisen hyöty-panos -suhteen tarkastelun kannalta kustannusneutraali. Varsinainen kannattavuus, tulos tai ”voitto” muodostuu kerrannaisvaikutuksista: yritysten verotulosta, työpaikoista, elinvoiman ja palveluiden vahvistumisesta.

Kaikki yllä esitettävän kuvan mukaiset hankkeet tukevat toinen toisiaan. Yhteen laskettuna yksityiset investoinnit ovat noin 160 Me ja kaupungin investoinnit vastaavasti 20 Me. Elinvoimainvestointiajattelun keskeinen ajatus on, että saamme jokaista käytettyä kaupungin euroa kohden noin 8 euron ulkopuolisen investoinnin. Tämä on Raahen kehittämisen avainajatus – me luomme omalla toiminnallamme ja hyvällä hyötysuhteella edellytyksiä yritysten ja ihmisten investoinneille. Siten pystymme kehittämään ja kasvattamaan kaupunkimme elinvoimaisuutta ja rakentamaan tulevaisuutta raahelaisille.

Ari Nurkkala, kaupunginjohtaja

 

Jaa sosiaalisessa mediassa

Kaupunginjohtajan blogit