Raahen vesistöjen säännöstelyn kehittäminen -yleisötilaisuuden materiaalit

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Raahen kaupunki ja SSAB Europe Oy tekivät vuosi sitten Raahen säännösteltyjen vesien tilan parantamista koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimusosapuolet laativat vuosittain toimenpideohjelman, jossa sovitaan mukaan otettavien toimenpiteiden aikataulu, vastuut ja rahoitus.

Raahessa pidettiin 25.1.2023 yleisötilaisuus jossa esiteltiin laadittuja selvityksiä. Vuoden 2022 toimenpiteinä on mm. laadittu uusi väliaikainen säännöstelyohje, tehty verkkokoekalastus Haapajärvellä sekä selvitetty Haapajoen ja Pattijoen uomien vetokykyä. Yleisötilaisuuden esitykset ja varsinaiset raportit löytyvät netistä:

https://www.ely-keskus.fi/Pohjois-pohjanmaa/raahen-vesien-saannostelyn-kehittäminen

Lisätietoja:
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Susanna Juntunen, etunimi.s.sukunimi [at] ely-keskus.fi, p.0295 038 305
Raahen kaupunki, Aino Alatalo, etunimi.sukunimi [at] raahe.fi, p-040 130 3810

Vuoden 2023 osallistuvan budjetoinnin ideoiden kerääminen on alkanut

Osallistuvassa budjetoinnissa eli osbussa pääset vaikuttamaan siihen, miten kaupungin rahoja käytetään. Tarkoitukseen on käytettävissä jälleen 30 000 euron määräraha. Ehdotettavan kohteen tulee olla toteutettavissa osoitetulla määrärahalla vuoden 2023 aikana ja sen tulee kuulua kaupungin toimialaan.

Voit tehdä ehdotuksia Raahen kaupungin vuoden 2023 osallistuvaan budjetointiin ajalla 27.1.–26.2. Ehdotuksen jättäminen ei vaadi kirjautumista. 

Osallistu ja vaikuta, tehdään yhdessä viihtyisämpää Raahea!

Lisätietoja:

kansalaistoiminnan ja osallisuuden päällikkö Ari Pietarinen,
puh. 040 830 3006, ari.pietarinen [at] raahe.fi.

Raahen kaupungin Kuukauden työyhteisö

Tammikuun kuukauden työyhteisö on Honganpalon koulu. Koulu sijaitsee luonnonläheisellä paikalla Honganpalon asutusalueella. Honganpalon koulussa on oppilaita 143 ja siellä työskentelee 20 henkilöä. Koulunjohtajana toimii Anne-Maria Tokola.

”Työyhteisössänne on hyvä yhteishenki. Työntekijöiden kesken vallitsee keskinäinen kunnioitus ja auttamishalu. Työntekijöillä on positiivinen asenne työtään ja toisiaan kohtaan.”

Raahen kaupungin henkilöstöpalvelut aloitti viime vuoden syyskuussa Kuukauden työntekijä -tunnustuskäytännön. Kaupungin henkilöstö saa ehdottaa palkittavaksi yksittäistä henkilöä tai työyhteisöä. Henkilöstöpalvelut valitsee ehdotusten perusteella joka kuukausi kuukauden työntekijän/työyhteisön, joka palkitaan pienellä muistamisella.

Hyvä tietää energiasta

Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa

to 26.1. klo 18-19.30 luento 1
to 23.2. klo 18-19.30 luento 2

Tänä vuonna yksi kestopuheenaihe on ollut energia. Sen riittävyys, sen eri muodot ja sen käyttäjien toiminta. 
Raahe-opisto järjestää tammi-helmikuussa kaksiosainen luentosarjan Hyvä tietää energiasta I ja II. Ensimmäinen osa järjestetään to 26.1. klo 18-19.30 Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa. Luennoitsijana toimii 40 vuoden työuran energia-alan kehitystehtävissä tehnyt Jorma Perander. Luennon aiheina ovat mm. integroitu terästehdas, kaukolämpö, pörssisähkö ja kaukolämpö. 
Hyvä tietää energiasta II järjestetään to 23.2. klo 18 ja aiheina ovat mm. tuulienergia, vihreä siirtymä ja sähköautot. 
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan! Vapaa pääsy!

Valtuuston verkkolähetys 30.1.2023

Raahen kaupunginvaltuuston kokous maanantaina 30.1.2023 klo 18 alkaen pidetään Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa. Valtuuston kokous on katsottavissa reaaliaikaisena Raahen kaupungin YouTube-kanavan kautta:

Verkkolähetys aukeaa hieman ennen kokouksen alkua. Verkkolähetystä ei tallenneta, eikä se ole katsottavissa jälkikäteen.

Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaavan yleisötilaisuus 2.2.2023

Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esitellään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa torstaina 2.2.2023 klo 18–20 Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa (Kirkkokatu 28, 2. kerros). Tilaisuudessa on kahvitarjoilu, tervetuloa!

Kehittämislautakunta päätti 17.1.2023 § 5 Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaavan vireilletulosta. Kaavatyötä varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan mm. työn tavoitteet, vaiheet ja aikataulu.

Lisätietoja kaavatyöstä Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaavan projektisivulla.

Yritysten aamukahvit: julkiset hankinnat 1.2.

Hankintalain uudistuminen ja asiaa julkisista hankinnoista

Hankintamenettelystä annetun lain muutokset ovat tulossa voimaan vuoden 2023 alkupuolella. Tervetuloa kuulemaan, millaisia uudistuksia hankintalakiin on tulossa! Tilaisuudessa käsitellään myös muuta asiaa julkisista hankinnoista sekä hankintoihin osallistumisesta.

Aika: keskiviikkona 1.2.2023 klo 7.30–9
Paikka: Hotelli Raahen Hovi, 2. krs kabinetti, Kirkkokatu 28, 92100 Raahe

Aamukahvien ohjelma

07.30 Aamiainen

08.00 Hankintalain uudistuminen ja asiaa julkisista hankinnoista

  • Leena Räsänen, hankintapäällikkö, Raahen kaupunki

08.45 Keskustelua

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

Lisätietoja

Jussi Kemilä
puh. 040 830 3018
jussi.kemila [at] raahe.fi

Raahen seudun kehitys

SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan 400 kV:n voimajohtohankkeen yleisötilaisuus

SSAB Europe Oy:n Raahen tehtaan 400 kV:n voimajohtohankkeen YVA-selostus on nähtävillä 13.3.2023 saakka. Kolmena vaihtoehtona tutkittavien vaihtoehtoisten voimajohtolinjausten alue sijoittuu Raahen kaupungin sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien alueille. 

Hanketta ja ympäristövaikutusten arviointiselostusta esitellään yleisötilaisuudessa tiistaina 31.1.2023 klo 18–20 Tapahtumatalo Raahen Fregatti-salissa (Kirkkokatu 28) sekä etäyhteydellä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Lisätiedot

YVA-aineisto sekä tilaisuuden etäyhteyslinkki ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa. Paperimuotoisiin asiakirjoihin voi Raahessa tutustua Raatihuoneella sekä pääkirjastossa.

Iltapäivätoimintaa hakeminen

Iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille.

Iltapäivätoimintaan haku tapahtuu Wilman kautta ajalla 18.1.- 31.3.2023. Ohjeet ja hakulomake löytyvät Raahen kaupungin verkkosivuston Perusopetus > Iltapäivätoiminta -sivulta.

Tiedustelut

IP-koordinaattori Birgitta Huhtamäki, puh. 040 130 3833, birgitta.huhtamaki [at] raahe.fi

Kouluun ilmoittautuminen

Vuonna 2016 syntyneiden lasten ilmoittaminen kouluun

Raahen kaupungin peruskoulun 1. luokan syksyllä 2023 aloittavat lapset ilmoitetaan kouluun Wilman kautta. Ilmoittautuminen on auki 18.- 31.1.2023. Asiasta tulee tiedote kotiin.

Huoltaja voi esittää toiveensa koulupaikasta. Lopullisesti koulupaikasta päättää koulutuksen järjestäjä. Oppilas sijoitetaan ensisijaisesti lähialueen kouluun huomioiden alueen oppilasmäärät ja koulujen tilaresurssit. Oppilaaksi oton periaatteet on luettavissa Raahen kaupungin Perusopetus > Kouluun ilmoittautuminen -sivulta.

Tiedustelut

Hallintosihteeri Vuokko Pieniniemi, puh. 040 135 6939, vuokko.pieniniemi [at] raahe.fitarget="_blank"

Pohjoisen avaintoimijat esittävät: Pohjoinen ohjelma seuraavaan hallitusohjelmaan

Pohjoisen maakuntaliitot, kunnat, korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt esittävät, että seuraava hallitus käynnistää valtioneuvostotasoisen Pohjoisen ohjelman. Ohjelma vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja kansainvälisiä yhteyksiä.

Pohjoisen avaintoimijat huomauttavat, että pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen on koko Suomen etu. Siksi ne esittävät, että osana tulevaa hallitusohjelmaa toteutetaan erillinen, valtioneuvostotasoinen ohjelma nimellä ”Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä”. Ohjelma luo strategiset raamit tavoitteelliselle yhteistyölle Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan välillä sekä rahoittaa investointeja, joilla pohjoinen tuottaa kasvua ja turvallisuutta Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan.

”Katseet ovat kääntyneet pohjoiseen. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuraavan Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä geopoliittinen asetelma on muuttunut ja pohjoisen painoarvo on kasvanut merkittävästi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju.

Ohjelman pääteemat liittyvät osaamisen vahvistamiseen, innovatiivisiin energiaratkaisuihin, väylähankkeisiin ja uuteen geopoliittiseen asemaan. Lisäksi ohjelmaan tulee kirjata tavoitteet ja keinot pysyvien kansainvälisten yhteistyörakenteiden muodostamiseksi erityisesti maanpuolustusta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta koskien ja itäisen raja-alueen elinvoiman merkityksen huomioiden.

”Pohjoisen mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii investointeja erityisesti osaamiseen, väyliin, vihreän teollisuuden aloitteisiin sekä työvoiman saatavuuteen” toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Ruotsi ja Norja tekevät tulevina vuosina mittavia investointeja nimenomaan pohjoiseen.

”Naapurimaiden tavoin myös Pohjois-Suomessa on vireillä suuret, liki 50 miljardin investoinnit. Me voimme omalla osaamisellamme, vihreällä energiallamme ja luonnonvaroillamme kasvattaa investointien vaikuttavuutta ja muodostaa globaalisti merkittävän kasvuvyöhykkeen pohjoiseen”, arvioi Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Elinvoimainen pohjoinen on muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Suomelle elintärkeä alue. Meriyhteyksien häiriötilanteessa pohjoisen väylät ovat Suomen portti länteen. Maanpuolustuskyvyn, huoltovarmuuden ja kestävän kasvun takia Suomen tulee varmistaa toimivat yhteydet pohjoisen Nato-liittolaisiin ja alueen taloudellinen kehitys.

”Pohjoisessa on vahvoja varuskuntia ja pitkä maaraja Venäjän kanssa. Pohjoisen maayhteys tuleviin NATO-liittolaisiin kasvattaa pohjoisen merkitystä myös maanpuolustuksen näkökulmasta”, linjaa Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen.

Pohjoisen tuuli- ja vesivoima mahdollistavat vihreän siirtymän investointeja Suomeen ja varmistavat energiansaantiamme. Alueella on mittavat mineraalivarat, Kokkolaan on tulossa akkukemikaalitehdas ja Perämeren kaarelle on suunnitteilla vetyputkisto.

”Pohjoisen energiavyöhyke on maailmanlaajuisesti merkittävä alue, jonka innovaatiot ja investoinnit mahdollistavat Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen ja vahvistavat Suomen asemaa pohjoisen osaamisen edelläkävijänä”, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila toteaa.

Pohjoinen tunnetaan osaamisestaan. Energiaomavaraisuuden vauhdittaminen, pohjoisten mineraalien kestävä hyödyntäminen ja digitalisaation edistäminen sekä 6G-teknologian kehittäminen ovat esimerkkejä pohjoisista ratkaisuista.

”Pohjoisessa ohjelmassa myös arktisuus ja pehmeä turvallisuus ovat myös keskeisiä geopoliittisia kokonaisuuksia, joiden ympärille tulee rakentua vahvaa tutkimus-, kehitys-, innovaatio ja osaamistoimintaa tukemaan Suomen menestymistä”, toteaa Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori.

”Investoinnit pohjoisen osaamiseen vauhdittavat maamme kestävää kasvua, vientiä ja tuottavuutta”, toteaa Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Pohjoinen luonto on Suomen voimavara ja mahdollisuus entisestään lisätä matkailua, jonka vahvuuksia ovat ainutlaatuinen luonto, turvallisuus, puhtaus ja raikas ilma.

”Pohjoisessa on tilaa ja osaamista yhdistää luonnon, matkailun ja vihreän teollisuuden tarpeet”, sanoo Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio.

Pohjoinen ohjelma – kasvua, turvallisuutta ja yhteistyötä
on pohjoisen toimijoiden yhteinen aloite valtioneuvostovetoiseksi ohjelmaksi, joka tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Se vahvistaa Suomen geopoliittista asemaa ja kestävää kasvua hyödyntämällä pohjoisen osaamista, energiaa, logistiikkaa, luonnonvaroja ja ainutlaatuista asennetta. Valtioneuvostotason ohjelma tarvitaan, sillä kyseessä on valtioiden välinen yhteistyö pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Pohjoisen Suomen elinvoiman säilyttäminen on geopoliittisesti tärkeää, ja pohjoisen investoinnit ja energiatuotanto ovat mittakaavaltaan kansallisesti merkittäviä.

 

Ohjelman allekirjoittajat:

Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 0400 389 152

Pentti Malinen, Kainuun maakuntajohtaja, 044 7970 197

Mika Riipi, Lapin maakuntajohtaja, 044 767 4200

Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja, 040 140 8995

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja, 040 180 1168

Ulla-Kirsikka Vainio, Rovaniemen kaupunginjohtaja, 040 625 6535

Stina Mattila, Kokkolan kaupunginjohtaja, 040 806 8200

Jari Tolonen, Kajaanin kaupunginjohtaja, 044 710 0303

Leena Mikkola-Riekkinen, Raahen kaupunginjohtaja, 08 439 3111

Jukka Kujala, Tornion kaupunginjohtaja, 040 132 0403

Matti Ruotsalainen, Kemin kaupunginjohtaja, 016 259 200

Maria Sorvisto, Ylivieskan kaupunginjohtaja, 044 4294 210

Jouko Manninen, Kuusamon kaupunginjohtaja, 044 505 4639

Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori, 046 921 5820

Antti Syväjärvi, Lapin yliopiston rehtori, 0400 606 244

Heidi Fagerholm, Oulun ammattikorkeakoulun rehtori, 020 611 0200

Riitta Rissanen, Lapin ammattikorkeakoulun rehtori, 0400 293 545

Matti Sarén, Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori, 044 7101 600

Kari Ristimäki, Centria ammattikorkeakoulun rehtori, 044 725 0310

Jari Tuovinen, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 313 4505

Liisa Ansala, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja, 044 5777 514

Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 050 5277 288

Anu Tervonen, Kainuun yrittäjien toimitusjohtaja, 044 728 7100

Pirkka Salo, Lapin yrittäjien toimitusjohtaja, 040 039 2139

Mervi Järkkälä, Keski-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja, 0500 561 145

 

Lisätiedot allekirjoittajilta.

 

Raahen kaupungin strategia 2023–2027 jalkautetaan tekoina

Uusimman strategian jalkautuminen halutaan varmistaa viemällä strategiset valinnat suoraan konkreettisiin toimiin. Raahen kaupunginvaltuuston 31.10.2022 hyväksymän strategian mukaiset linjaukset ja valinnat siirtyvät tulevina vuosina käytäntöön maaliskuun 2023 loppuun mennessä valmistuvan toimenpidesuunnitelman mukaisesti.

Lue lisää aiheesta Kaupunkistrategian verkkosivulta.

Hiekoitushiekkaa saatavilla kotitalouksille kaupungin varikoilta

Hiekoitushiekkaa saa taas!

Kaupungin varikoilta (Varikkotie 5, Raahe ja Vanha Ouluntie 8, Vihanti) voivat kotitaloudet hakea ilmaiseksi hiekoitushiekkaa. Muutaman sangollisen verran saa ottaa ilmaiseksi, mutta isommista määristä tulee sopia varikon työnjohdon kanssa. Kysythän mikäli et ole varma mistä hiekkaa voi ottaa.

Hiekkaa voi hakea arkisin (ma-pe) klo 7-14 välisenä aikana. Muina aikoina ovat portit lukossa.

Varaathan oman sangon ja lapion mukaan!

Kuntatekniikka

Rajoitettu erä kenkien liukuesteitä noudettavissa Praatista

Päivitys 13.1.: Jaettava erä on loppunut ja liukuesteiden jakelu päättynyt.

Liukastumistapaturmat ovat jalankulkijoiden yleisin tapaturma talviliikenteessä. Liukastuminen voi tapahtua kenelle vain ikää katsomatta. 

Yksi tehokas keino estää liukastumista on liukuesteiden käyttö kengissä. Raahen kaupunki ja ELY-keskus lahjoittavatkin nyt 300 paria kenkien liukuesteitä niitä tarvitseville kaupunkilaisille. Voit noutaa omasi Praati – Palveluiden olohuoneesta (os. Kirkkokatu 43). Praati on avoinna ma–pe klo 10–17.

Liukuesteitä jaetaan yhdet parit per hakija niin kauan kuin jaettavaa riittää. Saatavilla on kokoja M, L ja XL.

Alla lisää vinkkejä siihen, miten jalankulkija voi omalla toiminnallaan ehkäistä liukastumisia. Lisätietoja löydät myös Liikenneturvan kotisivuilta

Toivotamme turvallista talviliikkumista jokaiselle! 

Liukastumisen ehkäiseminen

Vinkkejä, miten jalankulkija voi omalla toiminnallaan ehkäistä liukastumisia:

  • Huomioi, että jalkineet sopivat keliin. Tarkasta, että kengissä pohjan materiaali on pehmeä ja kuviointi voimakas.
  • Käytä tarvittaessa liukuesteitä kengissä tai nastapohjaisia kenkiä.
  • Käytä tarvittaessa esimerkiksi kävelysauvoja ja kävelykeppejä tai potkukelkkaa tasapainon säilyttämiseen.
  • Keskity kävelyyn ja jätä esimerkiksi puhelin taskuun.

Raahe-opiston kevät 2023 käynnistyy 9.1. alkaen

Kevätkauden uusille kurssille on ilmoittautuminen käynnissä. Tutumpien kurssien – kielten, liikunnan, eri taiteenalojen ja kädentaitojen – lisäksi tarjonnassa on myös uusia, kuntalaisten toivomia kursseja. Miten olisi Perinteisen puujousen valmistus tai Poimintaa ja pujotusta -seinätekstiilin suunnittelukurssi? Pajunpujontaa tai Punamullan keittoa? Entäpä kierrätys- ja energiansäästöhengessä Kierrätysposliinista koruja tai Kynttilöitä pääsiäiseen?  

Keväällä jatkuvat suureen suosioon nousseet keramiikan kurssit, joista on uusina ja toivottuina tarjolla uusina Koko kevään perhekeramiikka, Keramiikkaa kotiin ja kesämökille sekä Vanhan Raahen inspiroimat seinäreliefit. Syksystä kevääseen siirtyneellä Minun vahvuuteni -kurssilla pääset neljänä lauantaina tutustumaan vahvuuksiisi. Vuorovaikutustaitoja pääset vahvistamaan lyhytkurssilla keskiviikkoiltaisin helmi-maaliskuussa.  

Kevätkaudella aloitetaan myös nuorten teatterikurssi. Mukaan voivat tulla kaikki teatterin tekemisestä kiinnostuneet yli 15-vuotiaat – niin ensikertalaiset kuin aiemminkin harrastaneet. Teatterinuken tekemiseen voi puolestaan tutustua tammi-helmikuussa lyhytkurssilla.   

Keväällä jatkuvat Raahen museon kanssa yhteistyössä toteutettavat Paikallishistoriaan luentosarja sekä Aika taitoja -kurssit.  Museonjohtaja Eija Turusen luennot järjestetään 9.2. otsikolla Lyyäänkö laiva: Raahen merenkulusta ja merenkulkijoista sekä 30.3. otsikolla Jokunen rouva ja pari röökynää – entis-Raahen naisia. Aika taitoja -kursseilla puolestaan opitaan tekemään merkkausliinoja, siluettileikkausta sekä hiuskoruja. Nämä kurssit ovat saaneet innoituksensa Raahen museon kokoelmista ja niihin liittyykin samalla tutustuminen museon esineistöön.  

Vihannissa uusina kursseina järjestetään Perinteinen mollamaija sekä Kierrätysposliinista koruja -kurssit. Myös suuresti toivottuja tanssikursseja järjestettiin keväälle lisää.   

Pyhäjoella uusia kursseja ovat Tarinatupa, Kierrätysposliinista koruja sekä Kivenhionnan kurssi. Liikuntakurssit odottavat innolla uuden liikuntasalin valmistumista.  

Lapsiperheiden kannattaa pistää korvan taakse myös ensi kesän kurssit, joita on tarjolla opiston koko toiminta-alueella. Luvassa on bändileiriä, teatteripajaa sekä taidepajoja.  

Myös syksyllä alkaneille kursseille voi vielä ilmoittautua, jos vapaita paikkoja löytyy. Tarkemmat kurssikuvaukset, lisätiedot sekä linkin ilmoittautumiseen löydät osoitteesta www.opistopalvelut.fi/raahe  

Työllistämme mielellämme tuntiopettajia pitämään erilaisia kursseja, joten voit tarjota kurssiasi osoitteeseen raaheopisto [at] raahe.fi. Samaan osoitteeseen voit toimittaa myös toiveita kurssitarjonnasta. Mitä juuri sinä haluaisit oppia? 

 

Raahesalin keväässä monenlaista – paljon paikallisväriä ja nostalgiaakin

Tapahtumatalolla on rakenneltu Raahesalin kevään ohjelmistoa monipuoliseksi ja erilaisia yleisöjä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tarjontaan on etsitty ja löydetty niin suosikkiartisteja kuin harvinaisempiakin vierailuja. Tiedossa on jo nyt lähes parikymmentä tapahtumaa, joiden lipunmyynti on käynnissä. Mukana on myös useampi raahelaistaustainen esiintyjä: Ylva Haru, Samuli Putro, JP Leppäluoto, Eetu Viinikka & Varttuneet sekä Minna Tuhkala. Genrejen osalta mennään myös laidasta laitaan: populaarista maailmanmusiikkiin, klassisesta lastenkulttuuriin.     

Kausi aloitetaan vauhdikkaasti jo tammikuussa, sillä ohjelmistossa on tiedossa kaksi raahelaisille hyvin tuttua esiintyjää: 14.1. Eetu Viinikka & Varttuneet juhlii levynjulkkareita ja teeveestä tuttu JP Leppäluoto seuraa heti seuraavana viikonloppuna 20.1. Eetu Viinikka & Varttuneet on Raahessa vuonna 2016 perustettu viisihenkinen yhtye, joka jatkaa suomalaisen rockin ainutlaatuista juuriperimää modernilla vivahteella. JP puolestaan ei paljon esittelyjä kaipaa – onhan hänen Charon, Harmaja ja Northern Kings -yhtyeensä sekä Raskasta Joulu -kokoonpanonsa monille hyvin tuttuja. Kuluvana syksynä JP on nähty Elämäni biisi -tv-ohjelmassa yhtenä kotiartisteista.  

10.2. saamme vieraaksi erikoislaatuisen artistin nimeltä ONEVIOLIN. Viulisti Pekka Niemi ylittää eri musiikkityylien rajoja uniikilla konseptillaan tehden cover-versioita tunnetuista hiteistä käyttäen vain yhden viulun ääntä. Kymmeniä miljoonia katselukertoja keränneet videot ovat nousseet sosiaalisessa mediassa valtavaan suosioon ja moni tunnistaa artistin Talent Suomi -finaalista vuodelta 2020.  

Seuraavana iltana Raahesalissa kuullaan maailman pohjoisimman flamencolaulajan Anna Murtolan esitys La Tierra Blanca. Illan aikana nautitaan laulua ja videotaidetta yhdistävästä näyttämöteoksesta.  

18.2. Stand up -koomikko Anitta Iso A Ahonen rollailee Raahesaliin ja naurattaa yleisöä. Anitta Iso A Ahonen -kohta kuudenkympin ja kuoleman välillä- on oman elämänsä anarkistiorvokki, joka kukkii siellä missä häntä huvittaa. Tällä Juupajoen lahjalla on yli 2300 stand up -keikkaa takanaan ja paljon raatorehellistä sanottavaa asiasta kuin asiasta.

Helmikuun 23. päivä saamme vieraaksi laulavan tenorin, Petrus Schroderuksen yhdessä Riku Niemi Orchestran kanssa. Luvassa on Rakkauden voima! -konserttikokonaisuus, jossa ohjelmistossa on ikivihreitä klassikoita, slaavilaisia romansseja ja kansanmusiikkia.  

25.2. Raahesaliin saapuu Suomen Kiertueteatteri esityksellään Maailman ympäri 80 päivässä. Esityksen kaikissa rooleissa nähdään Jaakko Loukkola eli luvassa on jotain hyvin erityislaatuista: 1 näyttelijä, 11 roolia ja 2 jättiscreeniä. Esityksen luvataan olevan kuin 45 minuutin taikatemppu.  

26.2. Raahesalissa nähdään musiikkinäytelmä Edith Piafista. Näyttämöllä ovat Esko Vatula sekä raahelaislähtöinen Minna Tuhkala yhtyeen kanssa. Viiden esiintyjän musiikkiesitys on läpileikkaus Edith Piafin taiteilijaelämästä sekä hänen kuuluisimmasta ja rakastetuimmista lauluistaan.  

Hiihtoloman jälkeen 16.3. saamme vieraaksemme pitkästä aikaa Teatteri Hevosenkengän, joka tuo mukanaan esityksen Viiru ja Pesonen. Näytelmässä käsitellään ystävyyttä ja yksinäisyyttä, kun Ukko Pesonen saa puhekaveriksi pienen kissanpennun.  

Heti seuraavana iltana Raahesalissa nähdään pitkästä aikaa taitava ja lahjakas Diandra. Hänet tunnetaan suosikkiartistina tv-ohjelmista Elämäni biisi, Tähdet Tähdet sekä Voice of Kids.  

Maaliskuun viimeisenä päivänä vierailee pitkästä aikaa Pauli Hanhiniemi Retkueensa kera. Illan mittaan tullaan kuulemaan kaikki suurimmat hitit Hanhiniemen pitkältä uralta. Juha Vainio -sanoittajapalkinnon hän sai jo vuonna 2007.  

Huhtikuun 13. päivä Raahesalissa vierailee Tuure Kilpeläinen yhdessä äänitaiteilija Teho Majamäen kanssa. Ainutlaatuinen kiertue rakentuu Kilpeläisen laulujen ympärille, joita hän tehnyt sekä itselleen että muille artisteille. Luvassa on aikaisempaa soolotuotantoa sekä uusia, vielä julkaisemattomia biisejä.  

Paikallisväriä saadaan huhtikuun puolivälissä lisää, kun Ylva Haru juhlii uutta levyä. Suomenkielistä folk/rock-americana-henkistä musiikkia tekevä laulaja-lauluntekijä ja tuottaja on valmistellut levyään Raahesalissa kesken koronavuosien. Perhosten valtakunta -albumi julkaistaan alkuvuodesta 2023.  

40-vuotista taiteilijauraa juhlitaan yhdessä Susanna Haaviston kanssa 16.4. Illan kulku on nostalgiavoittoinen ja konsertissa kuullaan kappaleita mm. MIKSI-levyltä.  

22.4. saadaan Raahesaliin todellinen maailmanmusiikin klassikko, kun Piirpauke vierailee vetäjänsä Sakari Kukon johdolla. Piirpauke perustettiin vuonna 1974 ja yhtyeen omaleimainen saundi yhdistelee kansanmusiikkia, jazzia ja progressiivista rockia.  

Sekä paikallisuutta että nostalgiaa saamme kokea Samuli Putron konsertissa huhtikuun lopulla. Automatka Ruotsiin -kiertue siirtyi koronan myötä monta kertaa, mutta vihdoin saamme kaupungin oman artistin esiintymään.  

Tällä erää viimeisenä kevään konserttina on tiedossa Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus akustisena 11.5. Tämä konsertti on harvinaisuus, sillä akustisesti tämä raskaan musiikin pioneeri on kiertänyt vain syksyllä 2019.   

Raahesalin ohjelmisto täydentyy ympärivuotisesti eli kannattaa seurailla nettisivustoa www.tapahtumataloraahe.fi, josta löytyy aina viimeisin ohjelmisto. Paljon on tulossa vielä paikallisten toimijoiden kevätnäytöksiä sekä elokuvia. 

Raahesalin ohjelmistoa keväällä 2023

14.1. Eetu Viinikka & Varttuneet – levynjulkkarit
20.1. JP Leppäluoto
10.2. ONEVIOLIN
11.2. Anna Murtola: La Tierra Blanca
18.2. Anitta Iso A stand up soolo
23.2. Petrus Schroderus: Rakkauden voima!
25.2. Suomen Kiertueteatteri: Maailman ympäri 80 päivässä
26.2. Musiikkinäytelmä Piaf
16.3. Teatteri Hevosenkenkä: Viiru ja Pesonen
17.3. Diandra
31.3. Pauli Hanhiniemen Retkue
13.4. Tuure Kilpeläinen: Kevättaika
15.4. Ylva Haru – levynjulkistamiskonsertti
16.4. Elämä kassiin – Susanna Haaviston 40-taiteilijajuhlakonsertti
22.4. Piirpauke
28.4. Samuli Putro
11.5. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus akustisena 

Alfred Kordelinin säätiön Raahen rahaston apurahat 2023

Alfred Kordelinin säätiön Raahen rahaston apurahat vuodelle 2023 julistetaan haettavaksi 1.-31.1.2023. Apurahat on tarkoitettu Raahen seudun taide- ja kulttuurielämän edistämiseen sekä alueeseen kohdistuvan tutkimuksen tukemiseen. Jaettavana oleva kokonaissumma on 16.900 euroa. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt, työryhmät ja yhteisöt. 

Raahen rahasto perustettiin vuonna 1999 Raahen kaupungin 350-vuotisjuhlavuonna. Ehdotuksen apurahansaajista tekee rahaston toimikunta ja Alfred Kordelinin säätiön hallitus päättää apurahansaajat. Vuonna 2022 Raahen rahasto jakoi apurahoina 18.200 euroa kaikkiaan yhdeksälle hakijalle. Vuosina 2001-2022 Raahen rahastosta on jaettu apurahoja ja palkintoja kaikkiaan n. 200 taholle yhteensä yli 310.000 euroa. 

Vuonna 1918 perustettu Alfred Kordelinin Yleinen Edistys- ja Sivistysrahasto sr on yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä säätiöistä. Säätiön tarkoituksena on suomalaisen tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistäminen ja kannattaminen. Alfred Kordelinin säätiö on vuodesta 1920 yhtäjaksoisesti tukenut apurahoin ja palkinnoin suomalaista tiedettä, kirjallisuutta, taidetta ja kansanvalistusta. Raahen rahasto on yksi Kordelinin säätiön kaupunki- ja kohderahastoista.

Apuraha on haettavissa ainoastaan sähköisesti. Hakemuslomake täytetään säätiön kotisivulla www.kordelin.fi. Hakemuslomake on lähetettävä liitteineen viimeistään ti 31.1.2023 sähköisesti säätiöön. Hyvään hakemukseen on sisällytetty apurahahakemusta täydentäviä liitteitä, kuten ansioluettelo, laajempi työsuunnitelma ja/tai kuvaliite. Tarkemmat ohjeet säätiön kotisivuilla. 

 

Tiedustelut 9.-31.1.2023
Piritta Rossi, kulttuuripalvelupäällikkö        
Raahen kaupunki             
044 439 3330, piritta.rossi [at] raahe.fi        

Erik Båsk, toimitusjohtaja
Alfred Kordelinin säätiö
040 825 8071, erik.bask [at] kordelin.fi

Kompostointi-ilmoitus Raahessa - Kompostorin voi ilmoittaa verkossa tai lomakkeella

Uudistunut jätelaki edellyttää, että kaikkien biojätettä kompostoivien asuinkiinteistöjen sekä vapaa-ajan kiinteistöjen täytyy jatkossa tehdä kirjallinen kompostointi-ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee elintarvikebiojätteen kompostointia. Puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Raahessa kompostointi-ilmoituksen voi tehdä 29.12.2022 alkaen. Ilmoitus tulee tehdä vähintään kahden kuukauden sisällä biojätteen kompostoinnin aloittamisesta. Kiinteistöjen, joilla jo kompostoidaan biojätettä, tulee jättää ilmoitus biojätteen kompostoinnista 1.2.2023 mennessä.

Jos kiinteistösi sijaitsee Raahessa, voit tehdä kompostointi-ilmoituksen sähköisellä lomakkeella Raahen jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen voi tehdä myös tulostettavalla ilmoituslomakkeella.

Ohjeet ja lomakkeet ilmoituksen jättämiseen

Raahelan torin, Härkätorin ja Rantatorin varaukset keskitetään Praatiin 9.1.2023 alkaen

Raahelan torin myyntipaikkavaraukset sekä Härkätorin ja Rantatorin tapahtumakäyttö- ja myyntipaikkavaraukset hoidetaan 9.1.2023 alkaen keskitetysti Praati – Palveluiden olohuoneesta:

  • puh. 040 135 6937
  • praati [at] raahe.fi
  • Praati avoinna arkisin klo 10–17.

Torialueiden käytöstä sekä sähköstä ja vedestä laskutetaan teknisen keskuksen palveluhinnaston mukaisesti. Sähkön ja veden käyttötarve ilmoitetaan varauksen yhteydessä.

Torialueilla järjestettävien tapahtumien yhteydessä (Pekanpäivien kävelykatukamarkkinat, Raahen Meripäivät, Raahen Pimiät sekä Raahen kevät- ja syysmarkkinat ym.) tapahtumien myyntipaikkavarauksista ja niihin liittyvästä laskutuksesta vastaa kunkin tapahtuman vastuullinen järjestäjä.

Muut katualueiden ja kaupungin omistamien maa-alueiden käyttöön liittyvät lupahakemukset lähetetään vuodenvaihteen jälkeen osoitteeseen tekninen.keskus [at] raahe.fi.

Raahessa kuvattu Susikoira Roi C Morella 24.12.2022 – Kurkista tuotannon kulisseihin ja katso elokuvan traileri!

Behind the Scenes: Susikoira Roi -elokuvatuotanto Raahessa (3:06 min.). Videon toteutus: Raahen kaupunki, Pohjois-Suomen elokuvakomissio. Katso video suurikokoisena uudessa selainikkunassa.

Raahesta tuli vuonna 2022 pitkän odotuksen jälkeen elokuvakaupunki, kun legendaariseen Jorma Kurvisen kirjasarjaan perustuva koko perheen seikkailuelokuva Susikoira Roi kuvattiin paikkakunnalla.

Nyt pääsemme kurkistamaan tuotannon kulisseihin! Katso yllä olevalta videolta, millaista elokuvan tekeminen Raahessa oli tuottajien, näyttelijöiden ja avustajien silmin! Videolta kuulet esimerkiksi, miksi Valoa näyttelevä espoolainen Elina Patrakka tykkäsi kuvausten toteuttamisesta juuri Raahessa.

Behind the Scenes: Susikoira Roi -elokuvatuotanto Raahessa -videon ovat tuottaneet Raahen kaupunki ja Pohjois-Suomen elokuvakomissio.

Susikoira Roi on C More Suomen ensimmäinen kotimainen alkuperäiselokuva, ja se julkaistaan 24. joulukuuta 2022 C Moren suoratoistopalvelussa. Elokuvan tuotannosta vastaavat tuotantoyhtiöt Whatevergroup ja Lucy Loves Drama. Elokuvan virallisen trailerin voit katsoa alta.

Susikoira Roi | Virallinen trailer (1:59 min.). Videon toteutus: C More Suomi. Katso video suurikokoisena uudessa selainikkunassa.

Tietopaketti mahdollisen sähkökatkon varalle

Tällä sivulla on tietoa mahdollisen sähkökatkon varalle ja linkkejä lisätiedon äärelle. 

Sähköjen katkeaminen on aina mahdollista, joten siihen tulee sähköverkon asiakkaiden olla aina varautuneita, vaikka ei olisi sähköpulatilannekaan. Sähkökatko voi aiheutua mm. laiteviasta, komponenttiviasta, ulkopuolisesta kaapelivauriosta tai häiriöstä alueverkossa tai valtakunnanverkossa. Nyt puheissa oleva sähköpulatilanne on edellisten kaltainen häiriötilanne sillä erotuksella, että sähkökatkosta tiedotetaan etukäteen mahdollisuuksien mukaan. Koska sähköpulan ja -katkon uhka on tiedossa, on meillä myös mahdollisuus varautua sähkökatkoon, jolloin katkosta aiheutuvat ongelmat jäävät vähäisemmiksi.

”Sähköpula katsotaan syntyneeksi, kun sähköntuotanto ja tuonti eivät enää riitä kattamaan kulutusta. Tällöin sähkönkulutusta joudutaan kytkemään irti. Paikalliset jakeluverkonhaltijat suorittavat kulutuksen kytkemisen irti Fingridin ohjeiden mukaisesti siten, että sähkökatkot kestävät kyseisellä alueella enimmillään pari tuntia. Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot pyritään aina rajaamaan sähkökatkojen ulkopuolelle.” Fingrid

Sähköpulan aiheuttamasta sähkökatkosta tiedotetaan jakeluyhtiökohtaisesti. Käytössä olevia keinoja ovat esimerkiksi asiakkaille lähetetyt tekstiviestit ja sähköposti-ilmoitukset sekä tiedottaminen yhtiön verkkosivuilla.

Raahen kaupungin alueella sähkönjakelusta vastaavat Raahen Energia ja Elenia.

Raahen Energia – Sähkön säästäminen, sähköpula ja siihen valmistautuminen.
Elenia – Varautuminen sähköpulaan.

Pelastuslaitoksen pikaohjeet sähkökatkotilanteeseen

  • Valaistus on tärkeää pimeällä – suosi paristollisia led-valaisimia. 
  • Ota kaikki kuumenevat laitteet heti sähkökatkon alkaessa pois päältä.
  • Varaa vettä avaamattomissa kaupan pulloissa sekä sellaisenaan syötävää ruokaa.
  • Varavirtalähde on hyvä olla. Pidä se ladattuna. Älä käytä kännykän akkua ihan loppuun.
  • Vältä wc:n käyttöä sähkökatkon aikana. Älä laske vettä viemäriin.
  • Seuraa tilanteen viestintää. Internetissä pelastustoimi.fi ja 112.fi sekä Yle Radio Suomi ovat viranomaistiedotteiden kanavat.
  • Hätänumeroon ei soiteta ja ilmoiteta sähkökatkoista. Soitto numeroon 112 vain kiireellisissä hätätilanteissa.
  • Muista, että sähkökatkoja aiheutuu luonnollisista syistä kuten tuuli, myrsky, runsas lumisade, ukkonen ja ihan tavanomaiset huoltotyöt.

Lue lisää sähkökatkoon varautumisesta Pelastuslaitoksen verkkosivulla.

Sähköön liittyviä hyödyllisiä linkkejä

 

Haku nuorten kesätöihin ja kesätyöseteleihin on alkanut

Hakuaika nuorten kesätöihin ja kesätyöseteleihin vuodelle 2023 on 19.12.2022 klo 8 – 19.2.2023 klo 23.30. Haku tapahtuu Kuntarekry.fi -järjestelmässä. 

Kaikki vuosina 2005–2007 syntyneet raahelaiset nuoret voivat hakea kaupungin monipuolisiin kesätyöpaikkoihin. Kesätöiden kesto on kaksi viikkoa, työaika on 30 tuntia viikossa.

Työtehtäviä on kaupungin eri yksiköissä. Kesätyöntekijöitä työllistävät mm. päiväkodit, nuorisotoimi, liikennepuisto, museo sekä ateria- ja puhtauspalvelu. Kesätyönä voi olla myös puistoalueiden ja kiinteistöjen hoito tai katumuusikkona toimiminen.

Samassa haussa ovat myös mukana kesätyösetelit yrityksiin. Jos yrityksellä on voimassaoleva Y-tunnus, yritys on oikeutettu kesätyösetelitukeen (arvo 250 €). Jos nuori hakee kesätyösetelitukea, hänen täytyy itse hakea yritykseen, johon haluaisi kesätöihin. Kesätyösetelin kautta työllistyneiden kesätyön kesto on kolme viikkoa ja tuntimäärä yhteensä 90 tuntia.

Nuori voi hakea kaupungilta joko kesätyöpaikkaa tai kesätyöseteliä, ei molempia. Etusijalla kesätöihin ja kesätyöseteleihin ovat hakijat, jotka eivät ole aiemmin työllistyneet kaupungin kesätyörekryn kautta.

Lisätiedot

Toimistotyöntekijä Kari Haapakangas,
puh. 040 130 3890, kari.haapakangas [at] raahe.fi.

Nuorisovaltuustovaalien tulokset

Uudet nuorisovaltuutetut on nyt valittu. Ehdokkaita oli mukana ennätysmäärä.
Vaaleissa ääniä annettiin yhteensä 761.

Vaalitulokset

Valitut:
9. Theo Hyväri 112 
12. Ville Junnila 68 
8. Aurora Kettukangas 68
6. Juho Laukka 54 

Varasijalla:
3. Deena Käräjäoja 46
4. Roosa Patanen 44
18. Samu Virpiranta 43
20. Riina Hanhisuanto 41
19. Heikki Karvonen 40
11. Saaga Kivelä 32
21. Siiri Jokitulppo 32
7. Viivi Koistila 32
2. Anni Kurikka 31
15. Sofia Keränen 20
10. Niklas Kankaala 19
5. Tia Brusi 17
13. Ilona Sormunen 16
14. Mimose Paananen 13
17. Paavo Seppänen 11

Nuorisovaltuustossa jatkavat: 
Noora Okkonen, Katariina Karekivi, Milka Piippo, Sinja Meriläinen, Varpu Ojutkangas, Niko Korpela, Jenny Puhto ja Jutta Parviainen.

 

Vedyn mahdollisuudet ja lisäkoulutus kiinnostavat yrityksiä Raahen seudulla

Raahen seudun kehitys ja Koulutuskeskus Brahe selvittivät yhteistyössä Raahen seudun yritysten koulutustarpeita vetyyn liittyen. Perustiedolle vedyn käyttökohteista ja vetyyn liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista on selkeä tilaus, sillä reilusti yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä toivoi saavansa lisätietoa aiheesta.

Tutkimus tehtiin Raahen seudun vuosittaisen yritysbarometrin yhteydessä puhelinhaastatteluna aikavälillä 12.9. – 14.10.2022. Vetykysymykset esitettiin teollisuuden ja maatalouden aloilla toimiville yrityksille ja niihin vastasi 41 yrityksen edustajaa Raahesta, Siikajoelta ja Pyhäjoelta.

Alueen yrityksillä on erittäin vahvaa osaamista muun muassa haastavissa projekteissa, kone- ja laitesuunnittelussa sekä kuljetus- ja rakennusaloilla. Teollisuuden rinnalla Raahen seudulla tärkeässä roolissa on myös maatalous, jossa vedyn mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi sähkön ja vedyn tuotantoon ja jatkojalostamiseen, kuten lannoitteisiin.

Vetyprojektien toteutukseen, kuten rakentamiseen, arvioi voivansa osallistua kolmasosa yrityksistä. Myös vedyn käyttö koneissa ja vedyn rooli biokaasun tuotannossa kiinnostaa vastaajia.

Kyselystä välittyy sama viesti kuin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla tehdystä vastaavasta kyselystä: että suurin tarve on yleistietoon vedyn käytöstä ja siihen liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista. Näemme vastauksista myös, että koulutustarvetta on yhtä paljon suorittavissa kuin suunnitteluun ja johtamiseen liittyvissä työtehtävissä, huomioi Kansallisen vetyverkoston projektipäällikkö Minna Näsman.

Suurimmiksi lisäkoulutustarpeiksi tunnistettiin perustiedon lisäksi hätäensiapuun ja työturvallisuuteen liittyvät asiat, mutta tietoa kaivataan myös rahoitukseen, viestintään ja laatujärjestelmiin liittyen. Koulutusta halutaan kohdentaa sekä työntekijöille että johdolle.

On positiivista nähdä, että vedyn mahdollisuudet kiinnostavat alueen yrityksiä. Kyselyn tulokset vahvistavat näkemystämme siitä, että toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksella on merkittävä rooli vetyliiketoimintaan liittyvän osaamisen kehittämisessä. Koulutuskeskus Brahen tavoitteena on vastata alueellisesti vetykoulutukseen ja siihen liittyvään TKI-toimintaan yhteistyössä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa, tiivistää Koulutuskeskus Brahen johtaja Jaana Ritola.

Raahen kaupungin Rambollilta tilaaman selvitystyön mukaan Raahen alueelta löytyy teollisen mittakaavan vedyn tuotantoon ja varastointiin useita soveltuvia alueita sekä hyvän sijainnin että riittävän koon puolesta. Parhaillaan on käynnissä myös VTT:n toteuttama esiselvitys vetytalouteen siirtymiseksi Pohjois-Pohjanmaalla, jonka tuloksia kuullaan helmi-maaliskuussa 2023.

Lisätiedot

Minna Näsman
projektipäällikkö
puh. 040 130 8232 minna.nasman [at] raahe.fi
Kansallinen vetyverkosto
BotH2nia
Raahen seudun kehitys

Jaana Ritola
johtaja
puh. 050 325 6413 jaana.ritola [at] brahe.fi
Koulutuskeskus Brahe

Rakennustietojen tarkistustyö etenee

Rakennusvalvonnan alkuvuonna 2022 käynnistämää rakennusrekisterien tarkistusta on tehty Raahen keskustaajaman ja Saloisten tiheämmin rakennetuilla alueilla. Tarkistustyö etenee vuoden 2023 aikana koko Raahen, Pattijoen ja Saloisten alueille. Rakennusrekisterien tarkistustyön tarkoituksen on parantaa kaupungin ylläpitämän rakennus- ja huoneistorekisterin sisältöä ja saattaa ajan tasalle viranomaisten rakennustietoja sisältäviä rekistereitä.

Tarkistustyötä tehdään virka-alueittain ja seuraavaksi tarkastukseen tulevista alueista kerrotaan rakennusvalvonnan nettisivuilla.

Tarkistustyön arvioidaan kestävän vielä kaksi vuotta.