Sadonkorjuun juhlaa
Oma hyötymaa löytyy useimpien kyläläisten pihalta ihan luontojaan. Nuoretkin ovat kiinnostuneet oman ruoan kasvattamisesta suorastaan muoti-ilmiönä, vaikka ikivanhaa perinnettähän se suomalaisilla on. Itse kasvatetut kasvikset ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Omalta kasvimaalta voi kerätä satoa todella tuoreena ja äärimmäisen ekologisesti. Helposti viljelystä tuleekin harrastus, jossa kasvun seuraaminen siemenestä satoon on hyvin kiintoisaa. Palkkioksi saa itse kasvatetuista vihanneksista valmistettua ruokaa, jonka voi maustaa omin yrtein.
Kesä oli helteinen ja kuuma, jolloin kuivuus tahtoi olla vaivana. Onneksi asumme Haapajoen varrella, joten saamme helposti pumpattua kasteluvettä helpottamaan pahinta kuivuutta. Runsas sato nyt palkitsee koko kesän kestäneen hoivan kasteluineen ja kitkemisineen.
Marjasatoa pensaista riittää vielä poimittavaksi ja läheisille jaettavaksi. Kirsikat on jo syöty parempiin suihin kilpaa rastaiden kanssa. Kelta- ja punasipulit roikkuvat kuivamassa ulkorakennuksen seinustalla. Listimisen jälkeen ne käytetään kuivurissa, niin ne säilyvät hyvin talven yli.
Juuri nyt on valkosipulien noston aika. Siinä riittää askaretta, sillä ne on käsin puhdistettava ja aseteltava kuivumaan. Lokakuussa maan kylmetessä isoimmista erotellaan kynnet, ja laitetaan taas istukkaat maahan tuottamaan seuraavan vuoden satoa.
Perunoita olemme istuttaneet viittä lajiketta. On muutamaa varhaista sorttia, sitten on kiinteitä ja jauhoisia talviperunoita. Maakellarissa on hyvä säilöä satoa. Perunoiden osaltakin olemme omavaraisia, ja riittää niistä jälkikasvujen perheillekin. Kilvan kiittelemme omien perunoiden makua ja koostumusta. Liekkö lannoituksella ja maaperällä osuutta asiaan, sillä keinolannoitteita emme ole koskaan käyttäneet. Kompostointi ja kateviljely pitää hiesumultamaan elävänä ja muhevana. Sadon määrä ja laatu on aina vallan priimaa!
Porkkanat joutavat kasvamaan kokoaan vielä hyvän aikaa, eikä persiljoitakaan ole kiire laitella kuivuriin. Hiljalleen laarit täyttyvät sadonkorjuun anneista, ja itsellä on olo kuin hamsterilla täysien talvivarastojen äärellä myhäillen.
Vuodenaikojen muuttuessa on aina omat puuhansa kussakin. Nyt tervehditään syksyn raikkaita kelejä, korjataan satoa ja viimeistellään kesäpuuhien loppuja. Syksy on todella kaunista aikaa. Nyt voi suunnitella jo seuraavaa satokautta. Jos ei omaa maata ole, niin Raahessa on puutarhapalstoja vuokrattavana, tai Arkkukarin siirtolapuutarhasta voi haaveilla mökkiä pihoineen.
–Tita
Kirjoittaja on aktiivinen raahelainen, tullista tullut rakkauden perässä ja rakastunut sopivan pieneen kaupunkiin. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2021 osana silloista asukasmarkkinointikampanjaa.